Lehmät olit äpärittässä Pitkässä roassa, soli elokuuta. Mie paimensin. Oli hyä, ko ei ollu houkutuksia meän karkean ympärillä, lehmät pysyit koossa. Sarkojen välilä olit syät ojat. Niitten pyörtänhöilä oli hyä istua, syä evhäitä, ryypätä maitoa pullosta ja haukata äitin leipomaa kuuman veen limppua, jossoli kotona kirnuttu voi päälä. Välhiin paisto aurinko ja syksynen ilma tuoksu romantiikalle, ko se vain kolmetoistavuotihaan tyttären nokhaan voipii tuoksua.