”Auringon kilo leikkii pirtin laattialla. Siihen met havahumma. Taas on elämisen aika, voi tätä riemua.”

Tässä piti muistaa Lanko-Pekkaa. Hään se kirjotti meile ”Pohjolan ikusen kieron”. Soon tätä päivää. Saama herätä aamula tähän valosuutheen! Mitenkäs Pekka vielä jatkaa: ”Hyörintää piisaa. Nostama lihat ortheen. Netkö tirahtavat kuiviksi, met vuolasemma paistit suihin niin, että peukalonpäitä pakottaa.”