Kattoin mieki Jukolan viestiä, niinko meän aviisin päämieski oli kattonu. Eehään mie tietenkhään koko vyötä valvonu, mutta heräsin parhaasseen aikhaan. Oli viies ossuus menossa. Sain tietää missä pojanpoika mennä huiteli. Oli sielä pimeää, ko ottalamput päässä juoksit. Juokseva parin vuen päästä Roaniemelä, ottalamppuja ei sillon varhmaan tartte. Komeata minusta on, että oon ristinheet tämän juoksun Jukolan viestiksi.
Kolumni