Huip­pu­oh­jaa­ja palasi Puolaan

Metsästyskauden alkaessa syrjäseudulta löytyy ihmisten ruumiita. Ovatko metsästäjät tehneet virheitä, liittyvätkö tapaukset korruptioon vai kostaako luonto? Agnieszka Hollandin ohjaama Jäljet liikkuu trillerin, komedian ja satiirin välillä. Sen maailmaa on verrattu elokuvaan ja sarjaan Fargo .

–  Puolalaisen valtionmedian Saksan-kirjeenvaihtaja kuvaili elokuvaa epäkristilliseksi ja ekoterrorismia lietsovaksi. Näppärästi sanottu, mutta minusta elokuva nimenomaan on kristillisten arvojen mukainen, Holland sanoo.

–  Käsityksemme kristillisyydestä taitavat erota toisistaan.

Pintatasolla tarina kertoo metsästäjistä ja ekologisesta idealismista. Kun pintaa raaputtaa, on ilmeistä, ettei juoni tutki vain luontosuhdetta. Jäljet on allegoria nyky-Puolasta, jossa populistihallinto jyrää jopa perustuslakia.

–  Luonnonsuojelu ja naisten oikeudet ovat autoritaaristen liikkeiden ensimmäiset maalit, Holland toteaa.

–  Kai heistä tuntuu, että ne vievät valkoisen miehen valtaa ja omistajuutta maailmasta.

Yhdysvaltojen ja Puolan välillä

Hollandilla on kaksi uraa rinnakkain. Yhdysvalloissa hän ohjaa huippusarjoja, kuten House of Cardsia ja Tremeä . Vakuuttava televisioura alkoi Langalla -sarjan jaksoista viitisentoista vuotta sitten. Kolme vuotta sitten Suomessa nähtiin HBO:n tuottama, Prahan miehitystä käsittelevä Palava pensas .

–  Vaikka Langalla tapahtui Baltimoressa, ei sen kuvaama yhteiskunta ollut minulle vieras. Näen tuttuja ihmistyyppejä. Elin nuoruuteni rautaesiripun takana ja olen asunut pitkään Kaliforniassa, ja vaikka olosuhteet ovat erilaisia, ihmisiä ajavat kaikkialla aivan samat motiivit, Holland toteaa.

Elokuvia hän tekee nykyään vain kotimaassaan, jonka hän alun perin jätti jo 1980-luvun alussa. Tässä välissä hän on ehtinyt ohjata sekä Länsi-Euroopassa että Hollywoodissa.

–  Puolalainen elokuva on nyt hyvässä nousussa. Uudet julkisen rahan kanavointikeinot mahdollistivat tuotannon lisäämisen, ja katsojamäärä kotimaassa räjähti.

Kansainvälisesti katsoen Puola oli Itä-Euroopan merkittävin elokuvamaa 1980-luvulla. Huomion paluu viime vuosina on ollut räjähdysmäistä. Huipputapaus on Pawel Pawlikowskin ohjaama Ida , josta tuli pieni hitti ympäri maailmaa.

–  Euroopan elokuva-akatemian hallituksen puheenjohtajana olen ilokseni voinut todeta, että Puolasta tulee nyt joka vuosi huomionarvoisia elokuvia. Muutos on valtava 1990-lukuun verrattuna.

Politiikka on muutoksessa

Jäljet ei ole ensisijaisesti poliittinen, Holland korostaa. Perään hän toteaa, että hieman höhlä ekoaktivistisankaritar on kovasti kuin hän itse.

Hollandin mukaan nyt eletään vastavallankumouksen aikaa. Monista tuntuu, ettei demokratia palvele heitä.

–  Koko oma sukupolveni Puolassa on korruptoitunut, ohjaaja kuvailee.

–  Populistis-nationalistiset ja autoritaariset liikkeet ovat huono, mutta vetävä vastaus todellisiin ongelmiin. Siksi tuli brexit, siksi Donald Trump voitti.

Jäljet ei ole kovin optimistinen, mutta ainakin se naurattaa, hämmentää ja kritisoi.

–  Meidän pitää päivittää ideologiaa ja uskoa demokratiaan. Vapauden ja demokratian nuori sukupolvi pääsee vielä kyllä valtaan.