Nettihuijarit käyttävät hyväkseen tunnettujen ja luotettujen yritysten brändejä. Ainakin Elisan, Gigantin ja Finnkinon nimissä on jälleen kesän aikana levitetty useita tilausansoja. Erityisen alttiita haksahtamaan voivat olla yritysten omat asiakkaat, jotka luulevat sivuja aidoiksi.
Mainokset ovat usein varsin uskottavan näköisiä. Niissä käytetään nykyisin melko hyvää suomen kieltä ja aidon näköisiä logoja.
– Sivuilla väitetään, että käyttäjä on voittanut jotain tai saa halvalla jonkun tuotteen. Käyttäjältä voidaan kysyä helppoja kysymyksiä. Kun sivuja klikkailee eteenpäin, yritetään urkkia luottokortin tietoja, kuvailee tietoturva-asiantuntija Aleksi Tarhonen Viestintävirastosta.
Esimerkiksi teleoperaattori Elisan nimissä tehty huijaus on harmillinen, jos sen kohteeksi sattuu yrityksen oma asiakas. Kun näytölle ponnahtaa uskottavan näköinen ilmoitus tilaajalahjasta, ansaan voi langeta tavallista helpommin.
Tarhonen kuitenkin arvioi, että huijauksia ei kohdisteta erityisesti jonkin yrityksen asiakkaille. Niitä levitetään massapostituksena ihmisille, joista osa sattuu olemaan juuri huijaussivustossa jäljitellyn yrityksen asiakas.
Takana usein sama juoni
Elisan ja Gigantin nimissä tehdyissä huijauksissa on lupailtu esimerkiksi arvokkaita älypuhelimia ja televisioita. Finnkinon asiakkaille on tarjottu sähköpostissa, tekstiviestissä, Facebookissa ja jopa kännykkäsovelluksissa lahjakortteja pilkkahintaan.
Lopputulos on kuitenkin hämmästyttävän usein samantapainen. Jatkosivuilla pienellä kirjoitetusta präntistä selviää, että vastaaja sitoutuu maksamaan "verkkoviihteestä" esimerkiksi 79 euroa kuukaudessa. Maksu veloitetaan luottokortilta automaattisesti. Tuotelahjakin jää saamatta.
Elisan asiakaspalvelujohtaja Jukka Lehto kertoo, että yritys tutkii tietoonsa saamien huijausviestien alkuperää ja tekee niistä ilmoituksia poliisille.
– Tekijät ovat kuitenkin aika usein Suomen ulkopuolelta, ja heidän jäljilleen on vaikea päästä.
Lehdon mukaan aiempaa laadukkaammat käännösohjelmat ovat parantaneet huijausten kieliasua.
Gigantista kerrotaan, että viimeisin huijausviestien aalto käynnistyi elokuussa. Sähköpostilla leviävät huijaukset ovat edelleen yleisempiä kuin selaimen ponnahdusikkunoihin aukeavat mainokset.
– Viestit ovat aina vähän erinäköisiä ja tulevat eri osoitteista. Ne tunnistaa huijaukseksi esimerkiksi erikoisesta osoitteesta tai kummallisista kirjainyhdistelmistä. Viesteissä on usein luvattomasti jäljitelty Gigantin visuaalista ilmettä, valottaa viestintäpäällikkö Anniina Korpela .
Luottokortti uusiksi
Tarhonen arvioi, että tilausansat ovat viime aikoina lisääntyneet. Uusia huijauskampanjoita saattaa käynnistyä jopa viikoittain.
– Jos tilausansaan haksahtaa, kannattaa kuolettaa luottokorttinsa nopeasti.
Huijauksen kohteeksi joutunut voi myös ottaa yhteyttä omaan luottokorttiyhtiöönsä ja vaatia siltä perusteettoman maksun palautusta, neuvoo lakimies Serina Kavonius Kilpailu- ja kuluttavirastosta.
– Ongelmana voi silti olla, että veloitukset eivät lopu. Silloin ainoa tapa päästä eroon huijauksesta saattaa olla kortin sulkeminen.
Liian hyvä tarjous ollakseen totta
Tilausansassa kuluttajaa harhautetaan niin, että hän ei saa oikeaa kuvaa siitä, mihin sitoutuu.
Joskus houkutellaan suoraan tilaamaan jotain, joskus taas ansa starttaa kyselyllä, asiakastutkimuksella tai arvonnalla.
Huijaus tehdään usein jonkin tunnetun, luotettavan yrityksen nimissä.
Kuluttaja saa mainoksen esimerkiksi älypuhelimen tai television voitosta tai osallistumisesta sen arvontaan.
Tuotteen voi muka lunastaa pelkällä euron toimituskululla, jonka maksamista varten kysytään luottokorttitietoja.
Vastaaminen johtaakin vaivihkaa esimerkiksi "verkkoviihteen" tilaukseen.
Kuukausimaksu on usein noin 80 euroa, joka veloitetaan luottokortilta automaattisesti.
Luvattu tuotekin jää saamatta.
Ansaan langennut voi ottaa yhteyttä luottokorttiyhtiöönsä ja vaatia maksun palautusta tai kuolettaa luottotilinsä.