Opettajien oppilaisiin kohdistamaa voimankäyttöä käsitellään oikeudessa varsin harvoin.
- Vuosittain on muutamia tapauksia poliisitutkinnassa, mutta kaikkihan eivät etene oikeuteen, sanoo johtava lakimies Erkki Mustonen Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:stä.
Mustonen arvioi, että oikeuteen päätyy keskimäärin ehkä vain noin yksi tapaus vuodessa.
Opettajien oikeus poistaa häiritsevä ja turvallisuutta vaarantava oppilas tarvittaessa viime kädessä voimakeinoin kirjattiin perusopetuslakiin vuonna 1999. Mustosen mukaan tällä on ollut ennaltaehkäisevä vaikutus voimankäyttöön, koska oppilaatkin tietävät nyt, että opettajalla on tarvittaessa oikeus koskea heihin.
Korkein oikeus ei ole kuitenkaan tehnyt yhtään ratkaisua, joissa olisi linjattu lain tulkintaa tältä osin. Käräjäoikeuksien päätöksistä on tehty valituksia hovioikeuksiin, mutta hovioikeudet eivät ole ottaneet niitä käsiteltävikseen.
- Valtaosa tapauksista on ollut sillä tavoin selkeitä, että voimankäytössä on pysytty kohtuuden rajoissa, Mustonen sanoo.
Vaasan hovioikeus antoi joulukuussa tätä taustaa vasten harvinaisen ratkaisun.
Hovioikeus käsitteli tapausta, jossa opettaja oli tarttunut 12-vuotiasta oppilasta rinnuksista, kun tämä oli juossut käsityöluokassa perässään toinen poika viila kädessään. Edellä juossut oli ensin härnännyt perässään tulevaa ja hänen tiedettiin aiemminkin kiusanneen tätä.
Opettaja pysäytti edellä juoksevan pojan tarttumalla tätä yhdellä kädellä rinnuksista. Kertomansa mukaan hän piti poikaa kiinni 20–30 sekuntia puhutellen molempia.
Pysäytetyn ja toisen todistajana kuullun koululaisen mukaan opettaja huusi ja nosti pojan höyläpenkille selälleen. Opettaja kiisti tämän, mutta myönsi, että hänen otteessaan rimpuilleen pojan alavartalo saattoi osua höyläpenkkiin. Pojalle aiheutui lyhytaikaista kipua selkään.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan opettaja ei syyllistynyt kokonaisuutena arvioiden pahoinpitelyyn eikä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Poika huoltajineen valitti tuomiosta. Hovioikeus ei antanut ensin valituslupaa, mutta korkein oikeus määräsi sen käsittelemään asian uudestaan.
Korkeimman oikeuden mukaan opettajan menettelyn oikeutus ei ollut niin selvä, ettei käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta olisi aihetta epäillä varsinkin, kun siinä ei otettu lainkaan kantaa opettajan asiasta saamaan varoitukseen. Korkeimman oikeuden mukaan valituslupaa puolsi myös tapauksen luonne ennakkoratkaisuna.
Vaasan hovioikeus käsitteli asian uudestaan, mutta katsoi käräjäoikeuden tavoin, että opettajan ei näytetty oikeudessa tehneen tahallaan väkivaltaa tai rikkoneen virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä kohdalleen osuneessa yllättävässä ja nopeasti edenneessä tilanteessa.
Vaasan hovioikeuden tuomio voi vielä päätyä korkeimman oikeuden arvioitavaksi, sillä valitusaikaa on viikkoja jäljellä.
Vaikka tuomiolla onkin ennakkoratkaisun luonnetta, Erkki Mustonen OAJ:stä muistuttaa, että jokainen oikeuteen päätyvä opettajan voimankäyttö täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Hovioikeuden ratkaisu ei siis tarkoita, että oppilaan rinnuksiin tarttuminen olisi jatkossa automaattisesti sallittua.
- Asiat pitäisi aina pyrkiä ratkaisemaan ensisijaisesti puheella, hän huomauttaa.
Hovioikeuden käsittelemässä tapauksessa työnantaja oli antanut opettajalle varoituksen, vaikka tapahtuneesta oli käynnissä poliisitutkinta ja edessä mahdollinen oikeuskäsittely. Mustonen pitää varoituksen antamista tällaisessa tilanteessa huonona henkilöstöpolitiikkana.
Nyt opettajalla on tilillään varoitus, mutta kaksi vapauttavaa tuomiota eri oikeusasteista.
- Tuomioistuimelle on varmaan esitetty tapahtuneesta tarkempi näyttö kuin työnantajalle, joten siinä mielessä voi sanoa, että varoitus oli väärä, Mustonen sanoo.