Asianajaliiton alainen valvontalautakunta odottaa yhä, että asianajaja Heikki Lampelan tuomio muuttuu lainvoimaiseksi ennen kuin se antaa oman ratkaisunsa Lampelan tapauksessa.
Helsingin hovioikeus päätti tiistaina olla muuttamatta Espoon käräjäoikeuden marraskuussa 2015 Lampelalle antamaa tuomiota hänen naisystävänsä Hanna Kärpäsen laittomasta uhkauksesta ja pahoinpitelystä.
Käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2015 Lampelan 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lampela oli kiistänyt syytteet.
Sekä Lampela että syyttäjä valittivat käräjäoikeuden tuomiosta, mutta hovioikeus ei nähnyt syytä muuttaa ratkaisua.
Tuomioon johtaneet tapahtumat sattuivat Lampelan kesämökillä toukokuussa 2015.
Asianajajaliiton valvontayksikön esimies Pia Kauppinen kertoo, että Lampelan tapaus on vireillä Asianajajaliiton valvontalautakunnassa. Valvontalautakunnassa kuitenkin odotetaan lainvoimaista tuomiota ennen asian käsittelyä.
Helsingin hovioikeuden tuomiosta voi edelleen hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Valituslupaa pitää pyytää 6. maaliskuuta mennessä.
- Aina, kun on kyse rikosasiasta, niin asianajalla on oikeus vastata valvontalautakunnalle valvonta-asiaan vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu on lainvoimainen, Kauppinen kertoo.
Valvontalautakunnan ja Asianajajaliiton valvontayksikön tehtävänä on asianajajalain mukaan valvoa asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeusavustajia, jotta he noudattavat hyvää asianajajatapaa ja käyttäytyvät ammattikunnan vaatimalla tavalla.
Hyvää asianajajatapaa käsittelevien ohjeiden mukaan asianajajan on käyttäydyttävä moitteettomasti ja niin, ettei käytös alenna asianajajakunnan arvoa tai luottamusta.
Valvontalautakunta voi määrätä asianajajalle huomautuksen, varoituksen, seuraamusmaksun tai se voi määrätä asianajajan erotettavaksi Asianajajaliitosta, jolloin henkilö menettää oikeutensa toimia tehtävässään.
Valvontayksikkö sai vuonna 2015 käsiteltäväkseen yli 620 asiaa, joista valtaosa, yli 500, käsitteli hyvän asianajajatavan noudattamista. Palkkioriita-asioita oli sata.
Asianajajaliitosta erottaminen on Kauppisen mukaan äärimmäinen keino, joihin päädytään enintään kerran - pari vuodessa. Vuonna 2015 ketään ei määrätty liitosta erotettavaksi.
- Vakavia tapauksia on määrällisesti hyvin vähän, hän sanoo.
Hän lisää, että erottaminen on tullut kyseeseen asianajajien rikosasioissa, mutta kyse on usein ollut talousrikoksista.
Lännen Media tavoitti Heikki Lampelan tiistaina, mutta Lampela kieltäytyi kommentoimasta hovioikeuden ratkaisua.