Hong­kon­gin pro­tes­tit muut­tui­vat vä­ki­val­tai­sik­si – Kiinaa myö­täi­le­vän lain hy­väk­sy­mis­tä ly­kät­tiin

Miljoonan ihmisen mielenosoituksella sunnuntaina oli ainakin väliaikainen vaikutus. Hongkongin lakiasäätävä neuvosto siirsi Kiinalle myötämielisen lain hyväksymisen ensi viikkoon.

Hongkongin johto kehotti tämän jälkeen protestoijia hajaantumaan.

Kehotus ei miellyttänyt osaa protestoijista, jotka pyrkivät maanantaina neuvostorakennuksen sisätiloihin. Poliisi ryhtyi hajottamaan mielenosoittajien ryhmää kumiluodeilla, kyynelkaasulla ja pippurisumutteella. Kymmeniä loukkaantui.

Kiinan erityishallintoalueeksi kutsutun Hongkongin sunnuntain mielenosoitus oli suurin sen jälkeen, kun Britannia luovutti aasialaisen siirtomaansa Kiinalle vuonna 1997. Joka seitsemäs hongkongilainen oli sunnuntaina osoittamassa mieltä.

Isännän vaihdon yhteydessä puhuttiin "yhdestä maasta, kahdesta järjestelmästä". Hongkongille luvattiin, että se saa pitää vapautensa ja erityispiirteensä 50 vuotta eli vuoteen 2047 saakka.

Viime päivien protestit kertovat, että Hongkongissa pelätään Pekingin painavan kontrollin kouransa entistä tiukemmin Hongkongin ympärille.

Kirjankustantajat katosivat

Kiistan kohde kuulostaa mitättömältä. Hongkongin lakiasäätävä neuvosto aikoo ajan läpi uuden lain, joka mahdollistaisi rikoksista epäillyn luovuttamisen Manner-Kiinaan. Lakia perustellaan rajat ylittävän rikollisuuden torjumisella.

Hongkongilla on luovutussopimus noin 20 valtion, mutta ei Manner-Kiinan kanssa.

Hongkongin lakiasäätävä neuvosto on jonkinsorttinen alueparlamentti, mutta sen jäsenistä vain osa on valittu vaaleilla. Valtaenemmistö on Pekingin hyväksymiä edustajia.

Vaikka luovutussopimuksen ei sanota koskevan poliittisia rikoksia, ei Kiinan valtaa pelkäävät hongkongilaiset luota tähän. Kiina on hakenut ilman sopimustakin Hongkongista viisi Kiinan kommunistivaltaa kritisoinutta kirjankustantajaa. Muilutetut ovat kadonneet mantereen puolelle jälkiä jättämättä.

Mielenosoittajat sanovat, ettei Kiinassa kidutetaan vankeja, annetaan kuolemantuomiota ja viimeinen sana on aina puolueella. Hongkongissa sitä vastoin on – ainakin toistaiseksi – riippumaton oikeuslaitos.

Sateenvarjot poliiseja vastaan

Protestoijat puhuvat "Hongkongin perusarvoista", jotka Peking yrittää vesittää. Näitä ovat itsenäisen oikeuslaitoksen ohella ennen muuta sanan- ja kokoontumisvapaus.

Manner-Kiinassa ei laajamittaisia mielenilmauksia ole sallittu Tiananmenin vuoden 1989 verilöylyn jälkeen. Tärkeä puoli Hongkongin mielenosoituksissa on ollut kertoa, että "olen hongkongilainen, siksi protestoin".

Laajoja protesteja on Hongkongissa ollut aikaisemminkin, viimeksi vuonna 2014. Tuolloin Hongkong halvaantui viikkojen ajaksi protesteista, joissa vaadittiin lisää demokratiaa aluejohtajan ja lakiasäätävän neuvoston valintaan.

Syksyn 2014 liikehdintää kutsuttiin sateenvarjoprotesteiksi, koska mielenosoittajat ottivat tavakseen varustautua sateenvarjoilla auringonpaistetta ja poliisin pippurisumutteita vastaan. Vuoden 2014 protesteilla ei ollut muuta vaikutusta kuin että sen johtajia tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Tartuntavaara uutiskuvista

Onko mitään viitteitä sitä, että luovutuslaista kummunnut protestointi olisi yhtään menestyksellisempi?

Hongkongin aluejohtaja Carrie Lam vakuuttaa, että laki nuijitaan hyväksytyksi lähipäivinä. Näin voi hyvin käydä, sillä Lamilla on Pekingin tuki takanaan.

Mutta jos protestointi jatkuu, kasvavat riskit monella suunnalla. Carrie Lam voidaan tarvittaessa vaihtaa toiseen, mutta eniten Kiinan kommunistijohtajat pelkäävät tartuntavaaraa uutiskuvien mielenilmauksista.