Hoitoa oireiden mukaan ja lisäksi suositus teettää tekninen tutkimus rakennukseen, jonka epäillään kärsivän kosteusvaurioista. Siinä uuden Käypä hoito -suosituksen resepti kosteusvaurioista oireilevan hoitoon.
Suosituksen mukaan hoito on tärkeää aloittaa riippumatta siitä, voidaanko rakennuksen kosteusvaurion osoittaa olevan oireiden taustalla.
- Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Sen tiedetään vähentävän hengitysoireilua, sanoo suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin suosituksessa korostetaan, etteivät tutkimukset ole vahvistaneet suoraa syysuhdetta rakennusten kosteus- ja homevaurioiden sekä terveysongelmien välillä. Rakennuksen kosteusvaurio on kuitenkin hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.
- Ei ole olemassa määriteltyä hometalosairautta, joka usein keskustelussa tai julkisuudessa tulee esiin tällaisena epämääräisenä vaarallisena tautina, Karjalainen selventää.
Oireet pitää ottaa vakavasti
Kosteusvaurioista oireilevien hoito on välillä herättänyt kritiikkiä, kun oireista kärsivät ovat kokeneet, ettei lääkäri ole ottanut heidän vaivojaan vakavasti.
Ylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta sanoo, että tilanteisiin on liittynyt hämmennystä.
- Potilas haluaa päästä oireistaan eroon, ja hän on ehkä hyvinkin huolissaan terveydestään. Lääkärin hämmennys johtuu ehkä siitä, että lääkäri voi kokea, että häneltä odotetaan enemmän kuin mihin hän pystyy.
Uusi suositus selventää, mitkä ovat lääketieteen mahdollisuudet tutkia ja hoitaa oireita.
- Kaikille oireille ei aina löydy selitystä, mutta lääkäri pystyy arvioimaan sen, löytyykö taustalta jokin hoidettava sairaus, Karvala sanoo.
Kosteusvauriot yleinen ongelma
Duodecimin mukaan Suomessa on arvioitu, että lähes joka kymmenennessä kodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Vielä enemmän niitä on kouluissa ja päiväkodeissa.
Kosteusvaurioiden terveysvaikutusten tutkimusta hankaloittaa se, että kosteus- ja homevaurioiden rinnalla esiintyy usein muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellista ilmanvaihtoa ja ilmanvaihdon epäpuhtauksia. Myös esimerkiksi liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma voivat pahentaa hengitysoireilua. Lisäksi oireilussa on yksilöllisiä eroja.
- Näiden kaikkien eri tekijöiden erottaminen ei ole tutkimuksessa onnistunut, kertoo asiantuntijalääkäri Jussi Lampi Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselta.
Työryhmä arvioi, että tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen.
- Kosteusvauriot eivät selitä kaikkea sisäilmaan liittyvää oireilua, Karvala sanoo.