Tuhoisa hollanninjalavatauti saattaa levitä Suomeen idästä päin. Tautia levittäviä kaarnakuoriaisia on tavattu Viipurissa eli noin 30 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Lähimmät hollanninjalavataudin esiintymät ovat Virossa, Ruotsissa ja Pietarissa. Suomi on ainoa EU-maa, jossa tautia ei esiinny lainkaan.
- Tauti saattaa levitä Suomeen, ja se pystyisi tänne asettumaan. Se olisi kohtalokasta Suomen luontaisille jalavalehdoille, jotka ovat jo nyt äärimmäisen uhanalaisia, sanoo tutkija Salla Hannunen Evirasta eli Elintarviketurvallisuusvirastosta.
Uhkaan ovat heränneet myös ne isot kaupungit, joiden puistoissa on paljon jalavia. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsinki ja Turku.
Tauti kotoisin Aasiasta
Nimestään huolimatta hollanninjalavatauti on peräisin Aasiasta. Sikäläisillä jalavalajeilla on parempi vastustuskyky tautia vastaan kuin eurooppalaisilla.
- Ensimmäinen tautiaalto levisi Euroopan maihin jo 1900-luvun alkupuolella. Se tappoi noin 10–40 prosenttia useiden kaupunkien jalavista. 1940-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on levinnyt uusi tautikanta, joka aiheuttaa vielä suurempia tuhoja, kertoo Hannunen.
Se, että Suomen luonnonvaraiset jalavat kasvavat yksittäisinä lehtoina eivätkä laajoina metsinä, saattaa Hannusen mukaan ehkäistä taudin leviämistä.
Puu voi tuhoutua yhdessä kesässä
Hollanninjalavatauti voi kuivattaa vehreän jalavan kuolleeksi rangaksi jopa yhdessä kesässä. Jalavan lehdet alkavat kellastua, kun taudin aiheuttava sienirihmasto tukahduttaa puun nestekierron. Lopulta puu tukehtuu hengiltä.
Tutkija Hannusen mukaan käytännössä ainoa keino estää taudin leviämistä on kaataa tartunnan saanut puu ajoissa ja tuhota se juurineen. Hyönteisten torjunta ei ole kovin tehokasta, ja yksittäisen puun suojakäsittely on työlästä ja kallista.
Suomessa sekä luonnonvaraiset että puistojalavat ovat samoja lajeja eli kynä- ja vuorijalavia. Luonnonvaraisten jalavien tuho merkitsisi myös näiden jalavalajien pohjoisen geenityypin katoamista.