Eläkeläiset ovat lisänneet kymmenessä vuodessa reippaasti kotitalousvähennyksen käyttöä. Kotitalousvähennystä saavien eläkeläisten määrä on pompannut miltei kolminkertaiseksi 60 000:sta vajaaseen 170 000:een vuonna 2016.
Samaan aikaan eläkeläisten määrä on toki kasvanut reippaasti, mutta STT:n haastattelemat asiantuntijat näkevät kasvun taustalla myös useita muita syitä. Nyt eläköityvien eläkkeet ovat selvästi korkeampia kuin takavuosina, ja myös asenteissa palvelujenkäyttöä kohtaan on tapahtunut muutosta
Kotitalousvähennystä saa remontteihin, kotitaloustyöhön ja hoivatyöhön. Palveluita kotiin tai vapaa-ajan asunnolle ostettaessa osan kuluista voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.
Pääanalyytikko Aki Savolainen Verohallinnosta uskoo, että kotitaloustöiden teettäminen ulkopuolisella koetaan aiempaa hyväksyttävämpänä.
– Eläkeläiset käyttävät kotitalousvähennystä huomattavasti enemmän hoivapalveluihin kuin töissä olevat, Savolainen kertoo.
Kotitalousvähennyksen käyttökohteet vaihtelevat tuntuvasti eri ikäluokissa. Savolaisen mukaan hieman yllättäen eniten remonttitöihin kotitalousvähennystä käyttivät 50–60 ikävuoden molemmin puolin olevat ihmiset.
– Näyttäisi siltä, että 50–60-vuotiaat kunnostavat eniten asuntojaan ja kesämökkejään, Savolainen sanoo.
Ruuhkavuosina vähennystä hyödynnetään siivoukseen
Kotitaloustyöhön, kuten siivoukseen, kotitalousvähennystä käyttävät eniten usein ruuhkavuosia elävät nelikymppiset.
– On kiinnostavaa, mitä tämä nelikymppisten porukka tekee sitten, kun he muutaman vuoden päästä ovat viisikymppisiä ja lapset alkavat lähteä talosta pois, Savolainen sanoo.
Joka tapauksessa Savolainen uskoo, että hoivapalveluiden kasvava kulutus lisää eläkeläisten vähennyksen käyttöä tulevina vuosina.
Myös etujärjestö Veronmaksajissa uskotaan kotitalousvähennyksen käytön lisääntyvän edelleen eläkeläisten keskuudessa.
– Eläkkeelle jäävät uudet sukupolvet ovat tottuneet teettämään remontteja ja ehkä ostamaan siivouspalveluita. Miksipä ei vähennyksen suosion kasvu jatkuisi eläkeläisten keskuudessa, sanoo Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Vähävaraisimmat eläkeläiset veroedun ulkopuolella
Parikymmentä vuotta käytössä ollutta kotitalousvähennystä on kritisoitu siitä, että se painottuu hyvätuloisille ihmisille, joilla on mahdollisuutta palveluja käyttää. Pääanalyytikko Savolainen arvioi vähennyksen käytön olevan edelleen selvästi yleisempää hyvätuloisten joukossa.
Pari vuotta sitten Sami Grönberg ja Timo Rauhanen tekivät VATT:n julkaiseman tutkimuksen kotitalousvähennyksestä pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta. Eläkeläisten kotitalousvähennyksen käyttöä rajoittaa erityisesti se, ettei sitä aina osata tai voida hakea. Syynä saattaa olla tietämättömyys tai heikko terveydentila.
Tutkimuksessa arvioidaan, että tällöin hyvinkin tärkeä palvelu voi jäädä hankkimatta liian korkean hinnan vuoksi. Kaikkein pienituloisimmilla ja vähävaraisimmilla eläkeläisillä ei ylipäänsä ole mahdollisuutta palvelujen ostamiseen. Rauhanen muistuttaa, että kaikkien pienituloisimmat eläkeläiset eivät juuri veroja maksa.
– He eivät voi kotitalousvähennystä hyödyntää, koska vähennys tehdään verosta, ei tulosta, Rauhanen huomauttaa.
Kotitalousvähennys enintään 2 400 euroa vuodessa – puolison kanssa vähennystä voi saada 4 800 euroa
Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jonka teettää kotona, vapaa-ajan asunnossa tai vanhempien tai isovanhempien kodissa.
Verohallinnon mukaan tällaista kotitaloustyötä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus.
Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 4 800 euroa.
Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja kotitalousvähennys on kalenterivuosikohtainen. Vähennyksen voi ilmoittaa kuluvana vuonna verokortille tai vaihtoehtoisesti jälkikäteen veroilmoituksella.