Hoi­to­ta­vat samalle vii­val­le

Kaikkia hoitomenetelmiä pitäisi sote-uudistuksen myötä arvioida vastaavin periaattein kuin lääkehoitoja, toteaa Lääketeollisuuden tuore puheenjohtaja Päivi Kerkola .

Lääkeyhtiö Pfizerin Suomen-maayhtiön toimitusjohtajana työskentelevän Kerkolan mielestä kaikkia terveydenhuollossa käytettyjä hoitoja pitäisi tarkastella talouden ja hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta.

Kustannusvaikuttavuutta on Kerkolan mukaan totuttu arvioimaan lääkkeissä Suomen lääkekorvausjärjestelmän vuoksi. Epätehokkaita lääkkeitä ei hänen mukaansa päästetä Suomessa markkinoille ja siten korvausjärjestelmän piiriin.

Vastaavaa vaikuttavuusjärjestelmää voisi hänestä laajentaa koskemaan muutakin terveydenhuoltoon liittyvää rahankäyttöä, ja järjestelmää voisi kehittää käyttöön parhaillaan valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

- Tässä uudistusten kynnyksellä meillä pitäisi olla yhdenmukainen vaikuttavuuskriteeristö. On kyseessä sitten ortopedinen leikkaus, uuden sairaalan rakentaminen tai lääkkeen käyttäminen, niin näiden kaikkien pitäisi olla samalla viivalla, Kerkola toteaa.

Suomen lääkealan tutkiviayhtiöitä edustava Lääketeollisuus ry valitsi Kerkolan puheenjohtajakseen loppuviikosta. Kerkolan puheenjohtajakausi osuu aikaan, jolloin maassa sorvataan sen julkisen terveydenhuollon historian suurimpia rakenteellisia uudistuksia.

Terveydenhuoltoon ja sen kustannuksiin liittyvät myös valtion kansalaisille maksamat lääkekorvaukset. Lääkkeiden ja hoitovälineiden osuus kaikista Suomen terveydenhuollon kustannuksista oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeksi julkaistun, vuotta 2014 koskevan raportin mukaan runsaat 12 prosenttia.

Kerkolan mukaan nykyinen lääkekorvausjärjestelmä pitäisi myös päivittää. 1960-luvun lopulla rakennettu korvausjärjestelmä perustuu hänen mukaansa liikaa siihen, mikä sairaus ihmisellä on.

- Tämä eriarvoistaa potilasryhmiä. Mallin pitäisi perustua potilaan kustannuksiin. Mitä suuremmat potilaan lääkekustannukset ovat vuodessa, sitä enemmän niitä tulisi korvata.

Korvausjärjestelmää voisi porrastaa jatkossakin, mutta kokonaisuus saisi alan yritysten edunvalvontajärjestön mielestä olla nykyistä suoraviivaisempi.

Lääketeollisuus on Suomessa miljarditoimiala, mutta Kerkolan mukaan maassa voisi tehdä paljon nykyistä enemmän tutkimusta ja tuotekehittelyä.

Lääkealan Eurooppaan tekemistä miljardi-investoinneista osuu Suomeen liian pieni osuus, mutta Kerkola uskoo, että mahdollisuuksia laajentamiselle olisi jo. Digitalisoidut terveystietojärjestelmät ja geeniperimätutkimus tarjoavat kasvulle hyvät puitteet.

- Ei tarvitse hakea uutta Nokiaa, kun voimme hakea muuta, Kerkola sanoo.