Yksityisiä hoivakoteja edustava Hyvinvointiala HALI ry ihmettelee, miten kuntien ja kuntayhtymien rahat voivat riittää uuteen 0,7:n hoitajamitoitukseen.
Se laskee, että lakimuutos nostaa ympärivuorokautisen hoivan hintaa jopa 500 euroa kuukaudessa yhtä asiakasta kohti. Laskelma perustuu työn kustannuksiin sivukulujen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto rauhoittelevat, että mitoitus ei jää kuntien maksettavaksi eikä sillä huononneta kuntien talousahdinkoa. Perusteena on lyhyesti, että valtio maksaa viulut.
Myöskään palvelun käyttäjille ei ole tulossa lisäkustannuksia.
– Asiakasmaksut eivät ole nousemassa, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä vakuuttaa.
Hän painottaa, että uudet tehtävät ja hoitajamitoituksen nostaminen korvataan kunnille sataprosenttisesti.
Kunnat ovat erittäin huolissaan, mistä uudet hoitajat
Kuntien etuja valvova Kuntaliitto painottaa, että kunnat ja omaiset eivät joudu mitoituksen maksajiksi, vaan rahoitus turvataan valtionosuuksilla. Kuntaliitto on ollut mukana arvioimassa riskejä, kun lainmuutoksen vaikutusten arviointia on tehty.
– Toki rahoitus huolettaa kuntia. Ne ovat myös erittäin huolissaan, mistä uutta henkilökuntaa saadaan, erityisasiantuntija Anna Haverinen Kuntaliitosta sanoo.
Kuntaliitto ja ministeriö eivät ota kantaa Hyvinvointialan laskelmiin. Ministeriössä kustannuksia ei ole laskettu yksittäisen hoivakodin näkökulmasta.
Haverinen ja Karppanen pitävät kuitenkin loogisena, että juuri hoitovuorokauden kustannus nousee.
Kunnat ostavat ostopalveluina tai palveluseteleillä nykyään lähes kaiken palvelun, jota yksityiset ympärivuorokautiset hoivakodit tuottavat. Kunnille voi tulla paineita kasvattaa palvelusetelien arvoa.
Hyvinvointialan johtaja Arja Laitinen onkin huolissaan, että palvelusetelin hinnannousu jää asiakkaan maksettavaksi.
– Kuntien tekemissä sopimuksissa pitää huomioida, että palveluntuottajalle maksettavalla korvauksella pystytään toteuttamaan palvelu lain edellyttämällä tavalla. Palvelusetelin arvossa taas on huomioitava, että asiakas varmasti saa sillä summalla hoidon, Laitinen selvittää.
Itse maksavilla asiakkailla hoivan hinta on nousemassa
Entä itse maksavat asiakkaat? Anna Haverinen toteaa, että Suomessa on vain pieni joukko ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan kokonaan itse tehostetun ympärivuorokautisen hoivansa.
– Heillä palvelun hinta todennäköisesti nousee, Haverinen arvioi.
Entä voiko hoivapalvelua ostaa 0,5:n mitoituksella, jos sillä pärjää? Satu Karppasen mukaan tehostetussa palveluasumisessa se ei enää ole mahdollista.
Karppanen myöntää, että yhteiskunnan panostus hoitajamitoitukseen on iso ja se maksaa. Vuonna 2024, joka on ensimmäinen kokonainen vuosi, kustannus on noin 266 miljoonaa euroa, josta kunnille menee valtionosuuksina lähes koko summa.
– On katsottu, että laadun varmistaminen tarvitsee tämän henkilöstömitoituksen.
Hyvinvointialan Laitinen huomauttaa, että kustannuksia alkaa tulla kunnille ja hoivakodeille jo elokuun alusta. Kuntaliiton Haverinen kertoo, että vastaavasti valtionosuutta on varattu alustavasti jo elokuusta lähtien.
– Ensin rahoitetaan tänä vuonna yksiköt, joiden mitoitus on alle 0,5. Sellaisia oli 2018 ja hallituksen esityksen laskelmassa 92 yksikköä, joihin vaaditaan elokuussa 120 uutta työntekijää. Valtio on varannut tähän 6,5 miljoonaa, Karppanen kertoo.
Suomessa on reilut 1 600 tehostetun palveluasumisen hoivakotia, joissa hoidossa oli THL:n vuoden 2018 tilaston mukaan reilut 41 000 ikäihmistä.Palvelutalon "tavallisessa asumisessa" kaikki palvelut ovat räätälöityjä, joten mitoitus ei koske näitä.
Attendo on tehnyt jo suunnitelmia mitoitusnostosta
Terttu Mikkonen, 83, asuu ympärivuorokautisessa hoivakodissa, joten hoitajamitoituksen nosto koskee juuri häntä. Se koskee myös lähihoitaja Jenni Kelaa, joka on juuri lakannut Mikkosen kynnet ja laittanut hänen hiuksiaan. Verenpainekin olisi hyvä mitata.
Attendon Kajaanin Helmessä ollaan tällä hetkellä vielä hieman epätietoisia, mitä hoitajamitoituksen nosto käytännössä tarkoittaa. Hoivakodissa on 0,6:n mitoitus, ja keittiö ja siivous erikseen.
Attendo on tehnyt jo suunnitelmia mitoitusnostosta. Liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist sanoo, että suurimmat huolenaiheet liittyvät nyt ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen ja kuntien taloustilanteeseen. Mitoituslaki vaatii uusia hoitajia ainakin 4 400 ja heille sijaiset.
– Hallituksen esitys aiheuttaa lisäksi epävarmuutta, mitä työtä hoitajat voivat ja eivät voi tehdä.
Holmqvistin mukaan on tärkeä tiedostaa, että kustannuksia syntyy jo tänä vuonna, eikä vasta siirtymäajan päätteeksi.
– Hoivapalveluiden järjestäminen on kuntien lakisääteinen velvollisuus, joten kuntien rahoituksen täytyy olla kunnossa. Hallituksen esityksessä sanotaan, että lisäkustannukset korvataan kunnille.
Attendolla on koko maassa noin 260 ikäihmisten hoivakotia, joista lähes kaikissa on ympärivuorokautista hoivaa.
Näin raha kiertää
Hoitajamitoituksen nostaminen ympärivuorokautisessa hoivassa 0,7:ään maksaa valtion laskelmien mukaan ensimmäisenä täytenä vuonna noin 266 miljoonaa euroa.
Jos vuosikustannukset ovat tuota luokkaa, vuosien 2024–2030 kustannukset ovat noin 1,8 miljardia euroa.
Raha kiertää valtiolta kunnille peruspalveluiden valtionosuuksina.
Valtionosuus ei ole korvamerkittyä rahaa. Kuntien on tehtävä valintoja, mutta niin, että uuden lain on toteuduttava.
Noin puolet ikäihmisten tehostetusta ympärivuorokautisesta asumisesta on ulkoistettu yksityisille, puolet on kuntien omaa toimintaa.