Korkein oikeus (KKO) antoi maanantaina kaksi hiv-positiivisiin ja suojaamattomaan seksiin liittyvää ennakkoratkaisua. Molemmissa tapauksissa hiv pimitettiin kumppaneilta, jotka jälkikäteen kertoivat, etteivät olisi suostuneet yhdyntään, jos olisivat tienneet sairaudesta. Kumpikaan kumppaneista ei saanut tartuntaa.
Ensimmäisessä tapauksessa oikeus katsoi miehen syyttömäksi törkeän pahoinpitelyn yritykseen, vaikka hän oli naisen kanssa suojaamattomassa sukupuoliyhdynnässä kertomatta tälle sairaudestaan.
KKO:n kuuleman asiantuntijan mukaan suojamattomassa emätinyhdynnässä tartuntariski on naiselle puolesta promillesta puoleen prosenttiin. Mies käytti viruslääkitystä, joka todennäköisesti alentaa tartuntariskiä.
KKO arvioi, ettei mies yrittänyt tahallaan vahingoittaa naisen terveyttä tai pitänyt todennäköisenä, että tämä saisi tartunnan. Ratkaisussa annettiin erityistä painoarvoa miehen käyttämälle viruslääkitykselle. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat katsoneet, että mies yritti vahingoittaa naisen terveyttä.
Suomessa on aiemmin tuomittu samantyyppisissä tapauksissa jopa vankilarangaistuksia, ja tuomittuja on myös velvoitettu maksamaan korvauksia kumppaneilleen. Maanantaina ratkaistussa tapauksessa syvästi järkyttynyt nainen kertoi, ettei olisi suostunut seksiin edes kondomin kanssa, jos olisi tiennyt hivistä.
Kondomi ja lääkitys olisivat riittäneet
Toisessa tapauksessa KKO arvioi hiv-positiivisen rikosvastuuta suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä vaaran aiheuttamisen näkökulmasta. Hiv-positiivinen oli ollut suojaamattomissa anaaliyhdynnöissä kertomatta kumppanille sairaudestaan.
Korkeimman oikeuden mukaan hiviä kantava tiesi, että kertomalla sairaudesta kumppanille tämä olisi saattanut kieltäytyä seksistä. KKO:n mukaan hän myös tunsi ohjeistuksen, jonka mukaan kondomia pitää käyttää.
KKO:n mukaan hiv-positiivinen syyllistyi vaaran aiheuttamiseen, vaikka käytti tartuntavaaraa alentavaa viruslääkitystä. Lääkityksen ja kondomin kanssa olisi noudatettu ohjeita eikä tartuntariskiä olisi käytännössä ollut, vaikka se anaaliyhdynnässä onkin suurempi kuin emätinyhdynnässä.
- Korkein oikeus katsoo, että henkilön ollessa tietoinen omasta hiv-positiivisuudestaan hänen vastuunsa huolehtia seksuaalisen kanssakäymisen edellyttämistä varotoimenpiteistä on korostunut.
KKO joutui äänestämään ratkaisusta. Kaksi oikeusneuvosta piti tartuntariskiä niin pienenä, ettei kyse ollut vaaran aiheuttamisesta.
Arvioitu viimeksi vuonna 1993
Hiviä pystytään nykyisin hoitamaan lääkityksellä, eikä sairaudella ole enää merkittävää vaikutusta sitä sairastavan elinikään. Virusta ei kuitenkaan pysytä poistamaan elimistöstä, ja KKO:n mukaan tartunta on joka tapauksessa vakava asia.
Myös hiv-vaaran aiheuttamisesta on tuomittu Suomessa vankilarangaistuksia. Korkein oikeus oli edellisen kerran arvioinut aihetta vuonna 1993, minkä jälkeen hivin hoito on kehittynyt merkittävästi ja sairaus muuttunut lääkehoidon takia tappavasta hoidettavaksi ja vaikeammin tarttuvaksi.