Henna Virkkusen (kok.) varapuheenjohtajuus tulevassa komissiossa varmistui viimein keskiviikkona, kun Euroopan parlamentti äänesti Strasbourgissa komission hyväksymisestä. Virkkusesta tulee näin joulukuun alussa unionin digiasioista vastaava komissaari, joka vastaa komission varapuheenjohtajan roolissa myös turvallisuudesta.
Hän itse luonnehti tärkeimmäksi tehtäväkseen talouden ja turvallisuuden vahvistamisen.
– Ensimmäisen sadan päivän aikana tulen tekemään aloitteen tekoälytehtaiden avaamisesta Eurooppaan. Eli tulemme vahvistamaan supertietokoneitamme Euroopassa niin, että voimme avata startupeille, tutkijoille ja pienille yrityksille laskentakapasiteettia, jotta ne pääsevät myös tähän tekoälykehitykseen paremmin mukaan.
Virkkunen osallistuu sadan päivän sisään myös sairaaloiden kyberturvallisuuteen liittyvään aloitteeseen ja niin sanotun puolustuksen valkoisen kirjan laatimiseen. Natoa hän pitää oleellisena kumppanina, ja hänen mukaansa EU:n suunnitelmien tulisi auttaa Natoa vastaamaan sen suorituskykytavoitteisiin.
Riidat näkyivät äänestyksessä
Parlamentin poliittiset ryhmät ajautuivat pahoihin riitoihin ennen lopullista äänestystä, mikä näkyi lopulta myös äänestystuloksessa.
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin pitäisi nojata parlamentissa niin sanottuihin keskiryhmiin, mutta kymmenet parlamentaarikot jokaisesta keskiryhmästä vastustivat komission nimittämistä lukuun ottamatta Uudistuva Eurooppaa -ryhmää.
Keskiryhmiin lasketaan kokoomuksen kotiryhmä EPP, demarien kotiryhmä S&D sekä RKP:n ja keskustan kotiryhmä Uusiutuva Eurooppa.
Von der Leyen kuitenkin tulkitsi tulosta parhain päin.
– Tänään on hyvä päivä Euroopalle. Koska äänestys näyttää, että keskusta kestää, hän sanoi äänestyksen jälkeen.
Kaikkiaan 720 paikan parlamentista 370 parlamentaarikkoa puolsi ja 282 vastusti komission hyväksymistä.
Edessä vaikea kausi
Tulos ennustaa parlamentille hankalaa vaalikautta. Se lähtee työhön tilanteessa, jossa poliittiset ryhmät tuntevat syvää epäluuloa toisiaan kohtaan.
Kokoomuksen kotiryhmällä EPP:llä on kiusaus ja poliittinen paine hyödyntää parlamentin määrällisesti lisääntynyttä laitaoikeistoa tavoitteidensa ajamisessa, mikä saa muut suuttumaan.
Von der Leyen joutuu lisäksi ajattelemaan sääntelyhankkeiden edistämiseksi tukea jäsenmailta. Tämä merkitsi muun muassa yhden varapuheenjohtajan paikan antamista Italian pääministerin Giorgia Melonin puoluetoverille Raffaele Fittolle. Useissa keskiryhmissä olisi ollut halua riisua asema Fittolta.
EPP:ssä puolestaan tuli painetta kaataa komissaarien kuulemisissa demarien kotiryhmän varapuheenjohtaja Teresa Ribera, mikä johti riitojen kärjistymiseen.
Äänestys komissiosta voi nyt näyttää EPP:ssä siltä, että kukaan muukaan keskiryhmistä ei äänestä sopimusten mukaan. Muissa ryhmissä tulkinta on tietenkin toinen.
Esimerkiksi RKP:n Anna-Maja Henriksson katsoi EPP:n pelanneen demarien Riberan kanssa likaista peliä, jollaiseen ei ole varaa. Tämä näkyi äänestyksessä, hän uskoi.
– Sen pitäisi myös EPP:lle olla muistutus siitä, että tarvitaan yhteistyötä. Tarvitaan se vahva keskikenttä, hän sanoi.