Jano ja hiki. Näin voi tiivistää hoitohenkilöstön suojavarusteiden kaksi pahinta haittaa teho-osastolla työskenneltäessä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäellä on suojavarusteiden monen tunnin yhtäjaksoisesta käyttämisestä kokemusta, joskin siitä on vierähtänyt aikaa.
– Opiskeluni ja valmistumiseni jälkeen olin töissä palovammayksikössä. Siellä piti olla päällä tuplavarusteet, koska infektioriski oli suuri. Oli varjeltava potilasta, etteivät hänen palovammansa alkaneet märkiä.
Hän muistelee, että yövuorossa pääsi kerran syömään ja juomaan.
Kaikilla ei ole viilennystä
Suojavarusteissa työskentely on fyysisesti raskasta.
– Monissa yksiköissä ilmastointi ei toimi kunnolla tai viilennystä ei ole lainkaan. Kuumuus saa aikaan janon. Maskeja ei voi ottaa kesken kaiken pois juomista varten.
Hoitohenkilökunnan nimikyltitkään eivät ole käytössä. Myllymäki näyttää kuvia, joissa lääkäri kirjoittaa nimensä tussilla suojakaapuun. Ajat ovat erikoiset.
Myllymäki tähdentää, ettei väki valita.
– Lääkärit tietävät, että tämä on nyt tehtävä. Totta kai työsuunnittelussa otetaan huomioon jaksaminen, ja tauot suunnitellaan huolellisesti.
Suojavarusteisiin pukeutuminen ja niistä riisuutuminen pitää tehdä niin, ettei työntekijä saa niistä viruksia paljaisiin käsiin tai iholle.
– Tämä sujuu hoitavalta henkilökunnalta hyvin, sillä harjoitusta saatiin sikainfluenssan aikana.
Pätevin porukka reserviin?
Koronapotilaita hoitavat monenikäiset lääkärit.
Kun koronakriisi alkoi, Lääkäriliiton keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää viesti, jossa vaadittiin, että yli 55-vuotiaat mieslääkärit pitäisi ottaa pois päivystyksistä.
Taustalla olivat Italiasta ja Kiinasta taudin alkuvaiheessa kiirineet tiedot, joiden mukaan sairaaloissa tartunnan saaneista enemmistö oli miehiä.
Myllymäen mukaan keskustelu on laantunut.
– Meillä on suuri osa anestesian ja tehon lääkäreistä, ylilääkäreistä sekä professoreista yli 55-vuotiaita miehiä. Emme kai me pätevintä porukkaa komenna reserviin.
Erityisasiantuntijoista on puutetta, eikä sen takia voida kategorisesti sulkea mitään ikäryhmää ulkopuolelle.
– Lisäksi Kiinan ja Italian mieslääkäreiden kuolleisuus pitää suhteuttaa siihen, paljonko maissa on enemmän mies- kuin naislääkäreitä.
Tärkeää on myös huomata, ettei kaikkia hoitohenkilöstön tartuntoja ole saatu sairaalasta.
– Yhtä hyvin se on voinut tarttua musiikkitalosta, Itävallan hiihtoreissulta tai ravintolasta.
Reagointia monella tapaa
Mutta eivät lääkäritkään pelottomia ole.
– Totta kai koronasta keskusteltiin vilkkaasti liitossa ja somessa. Onhan kyseessä uusi virus ja pelottava tauti, johon ei ole muuta hoitoa kuin tukihoidot. Toimiva rokotekin puuttuu.
Myllymäki on huomannut, että ihmiset reagoivat koronaan eri lailla.
– Ennen kuin tutkittua ja luotettavaa tietoa kertyy, ilmassa on olettamuksia, mielipiteitä, salaliittoteorioita ja jopa vallankumouksellisia ideoita.
Hänestä termi pelkopandemia kuvaa hyvin tilannetta.
– Saadaanko virus kuriin, mutta pelko jää?
HI-virus oli uusi
Hoitohenkilöstö oli oppinut suojautumaan jo ennen sikainfluenssaa.
– Vuosina 1983–84 tuli hi-virus, joka oli uusi ja tuntematon. Se aiheutti globaalin paniikin, ennen kuin ymmärrettiin, miten se leviää ja tarttuu. Silloinkin tapahtui ylilyöntejä.
Hän muistelee, miten keskusteltiin siitä, voiko henkilökunta kieltäytyä menemästä hiv-potilaan huoneeseen.
– Tämä oli ihan höperöä keskustelua. Pitää muistaa, että me hoidamme kaikki, niin malariapotilaat tai vaikeat tulehduspotilaat, joilla on sairaalabakteeri, johon mikään antibiootti ei tehoa.
Lisä kaikille
Viime aikoina on puhuttu niin sanotusta koronalisästä. Hoitajien Tehy on vaatinut ylimääräistä koronatonnia jäsenilleen.
Myllymäki sanoo, ettei korona ole vain yhden ammattikunnan riski.
– Koko hoitoketjun pitää hallita ja suojautua virukselta. Jos jotakin lisärahaa tulee, mielestäni sitä pitää jakaa kaikille, ei vain lääkäreille ja hoitajille. On otettava huomioon siivous, huolto ja vahtimestarit, vartijat, ruoan käsittelijät eli ihan kaikki.
Kun epidemia on saatu hallintaan, Suomessa on opittu hoitamaan entistä paremmin keuhkotulehdusta ja hengitysvajausta, joita tauti aiheuttaa.
Toiminnanjohtaja huomauttaa, ettei kuolleisuus ole ollut niin rankkaa kuin mitä pelättiin.
– Jos verrataan kausi-influenssaan, koronavirus ei ole tähän mennessä vienyt niin monta potilasta. Lisäksi riskiryhmiä on pystytty suojelemaan. Kausi-influenssa ei kuitenkaan aiheuta sellaista romahdusta sairaanhoitopiirien talouteen kuin korona, eikä ole johtanut yhteiskunnan sulkeutumiseen.
Rokotuksia jää väliin
Hän on huolissaan hoitovelasta.
– Sairaanhoitopiirit ovat supistaneet leikkausten määriä ja poliklinikkakäyntejä, joiden seurauksena jonot ovat kasvaneet. Myös neuvolakäyntejä on vähennetty, mikä näkyy siinä, että pikkulasten rokotuksia jää väliin.
Tästä seuraa, että hoitotakuun hoitoajat ylittyvät ja hoitovelka lisääntyy.
– Kuvaavaa on, että perusterveyden lääkärikäynnit ovat vähentyneet alle puoleen.
Tähän löytyy osittain selitystä siitä, ettei ole ollut niin paljon työtapaturmia tai urheiluvammoja kuin ennen koronakriisin alkua, koska Suomi on ollut koko lailla kiinni.
– On vaikea kuvitella, että diabetes tai muut krooniset sairaudet olisivat kevään aikana parantuneet tai hävinneet. Osa ei uskalla tulla hoitoon koronan takia ja on siksi perunut aikansa.
Laskutus hiipunut
Kun kiireetöntä hoitoa on ajettu alas ja käynnit ovat vähentyneet, laskutettavaa ei ole. Sairaanhoitopiirien tulot ovat romahtaneet. Toisaalta niille on tullut ylimääräisiä kustannuksia koronaan varautumisen myötä.
– On arvioitu, että tälle vuodelle sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu alijäämä on 620 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole huomioitu sitä, että osa sairauksista vaikeutuu ja diagnoosit viivästyvät. Meillä on aikamoinen suma odottamassa kriisin jälkeen.
Myllymäki antaa tunnustusta julkiselle terveydenhoidolle koronakriisissä. Tasapaino julkisen, yksityisen ja työterveyden välillä on onnistunut.
– Julkinen sektori on näyttänyt kyntensä. Yhdysvalloissa on maailman rikkain kansantalous, jossa käytetään 18 prosenttia bruttokansantuotteesta terveydenhuoltoon. Järjestelmä on hajanainen ja sairaalajärjestelmä yksityisvetoinen. Eivät he siellä kovin hyvin ole pärjänneet koronakriisin hoidossa.
Hän sanoo, että järjestäytynyt julkinen erikoissairaanhoito ja kuntavetoinen tartuntojen jäljittäminen ovat yksi perussyy siihen, että Suomessa on onnistuttu näin hyvin.
Syntymäpäivien seurueesta yksi menehtyi
Tapaamme Myllymäen kanssa Lahden moottoritien kupeessa olevan huoltoaseman pihalla.
Pitkän uran terveydenhuollon hallinnossa tehnyt Myllymäki on luotsannut Lääkäriliittoa vuodesta 2017. Nykyinen tukikohta on Helsingin lisäksi Mikkelissä.
Miten edunvalvonnan toiminnanjohtaja suojautuu koronalta?
– Minulla on autossa laatikko kertakäyttöhansikkaita ja paketti nenäliinoja. Kädet pestään kotiin tullessa ja muutoinkin useasti. Jos minulla olisi hengitystieoireita, jäisin kotiin.
Myllymäki kertoo, että maaliskuun alussa hän oli syntymäpäivillä, joihin osallistuneista yksi on kuollut koronan aiheuttamaan tautiin.
– Kukaan muu seurueesta ei sairastunut, joten todennäköisesti hän oli saanut viruksen jostain muualta sen tilaisuuden jälkeen. Tällainen tapaus panee kyllä miettimään.
Muutoin Myllymäki kaipaisi Suomeen hiukan valoisampaa otetta koronasta tiedottamiseen.
– Ruotsissa painopiste on siinä, että 99 prosenttia koronapotilaista on parantunut. Kyse on siitä, onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä.
Siksi hän toivoo, että myös meillä kerrottaisiin enemmän paranemistarinoita.
– Suurin osa potilaista ei tarvitse sairaalahoitoa, ja heistäkään suurin osa ei ole tehohoidon tarpeessa.
Hän jatkaa, että vastuuta pitää kantaa jokaisen.
– Se on fakta.
Myllymäki asuu hirsitalossa järven rannalla kaukana korvessa.
– Naapureita ei ole näköpiirissä. Ei näy kuin rusakoita, ja ne eivät tiettävästi tartuta virusta.
Kesän mökkikaudesta hän sanoo, että suomalaiset ovat tunnetusti hyviä erakoitumaan.
– Kyllä siellä mökillä voi uida ja saunoa.