Hen­ki­lö­au­toil­la tehdään entistä pi­dem­piä mat­ko­ja, jul­ki­sen lii­ken­teen käyttö pai­not­tuu aiempaa sel­vem­min kau­pun­ki­seu­duil­le

Liikkumistavoissa ei suuria muutoksia kuuden vuoden takaisesta

Suomalaisten henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat hieman aiempaa lyhyempiä. Muuten liikkumisen tavat ovat pysyneet pitkälti ennallaan.

Liikennevirasto julkisti torstaina valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen, joka tehtiin viimeksi kuusi vuotta sitten. Vuonna 2016 kerättyjen tietojen perusteella suomalaiset tekivät kotimaassa vuorokaudessa keskimäärin 2,7 matkaa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia.

Useimmiten kulkupelinä on auto. 45 prosenttia matkoista tehdään auton kuljettajana ja 15 prosenttia auton matkustajana. Pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä tehtiin 37 prosenttia matkoista.

Autolla tehtyjen matkojen keskipituus vuorokautta kohden on kasvanut 20,6 kilometristä 22,3 kilometriin. Julkisella liikenteellä päiväsuorite on taas pudonnut 5,7:stä 4,5 kilometriin.

Liikkumisessa on luonnollisesti suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 54 prosenttia matkoista tehdään kestävillä liikkumismuodoilla eli julkisella liikenteellä, pyöräillen tai kävellen. Muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio) vastaava lukema on 45 prosenttia. Maaseudulla vain 24 prosenttia matkoista tehdään kestävillä liikkumismuodoilla. Joukkoliikenteen käyttö painottuu aiempaa selvemmin kaupunkialueille.

–  Erojen taustalla vaikuttavat seudun koko, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Myös pitkäjänteinen pyöräilynedistämistyö näkyy siinä, että eri seuduilla pyöräilyn osuudet vaihtelevat, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta.

Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen ja saattamiseen

Tutkimukseen vastasi vuoden 2016 aikana yli 30  000 suomalaista.

Ilmoita asiavirheestä