Kirjallisuusfestivaalit eivät ole uusi asia, mutta ilmiö näyttää kasvavan. Ihmiset ovat valmiita maksamaan nähdäkseen kirjailijatähtiä siinä missä muitakin kuuluisuuksia.
– Festivaalit ovat tosiaan yleistyneet. Siinä on kyse samasta ilmiöstä kuin musiikissa. Bändit kiertävät keikoilla, kun levyjä ei enää myydä samalla tavalla kuin ennen, Helsinki Litin taiteellinen johtaja Philip Teir sanoo.
Tulevana viikonloppuna järjestettävän Helsinki Litin tähtiä ovat muun muassa Orhan Pamuk, Garth Greenwell, Linda Boström Knausgård, Andrew Michael Hurley, Henry Marsh ja Malin Persson Giolito.
Helsinki Lit on myynyt jo ennakkoon paremmin kuin kahtena ensimmäisenä vuonna. Muualla Suomessa iloinen uutinen on se, että festivaalia voi seurata suorana Yle Areenassa molempina festaripäivinä ja Yle Teema Femiltä lauantaina.
Kuka ehtii kirjoittaa?
Kansainvälisiä kirjallisuusfestivaaleja on maailmalla jo satoja, ja niiden kiertäminen on olennainen osa nykykirjailijan työtä. Kuuluisimmat kiertävät todella paljon.
– Välillä mietin, kuinka kukaan enää ehtii kirjoittaa kirjoja, Teir nauraa.
Festivaalien lisäksi kirjailijat kiertävät perinteisesti messuja ja kirjakauppoja.
Kolmatta kertaa järjestettävä käännöskirjallisuuden festivaali Helsinki Lit oli ensimmäinen laatuaan Helsingissä.
Hyviä esimerkkejä uudenlaisista festivaaleista löytyy myös muualta Suomesta. Oulussa järjestettävä Bättre Folk -festivaali yhdistää kiinnostavasti musiikkia ja kirjallisuutta. Tampereella järjestetään kerran kuussa tamperelaisittain nimetty Roosalupi (suomeksi Proosaklubi), jossa on vieraana aina yksi kirjailija. Sitten on tietysti Lahden Mukkulaa, Vaasan LitFestiä ja Vihtorin Kirjamessuja Tampereella.
Helsinki oli pimennossa
Philip Teir on itsekin kirjailijana kiertänyt paljon festivaaleja.
– Tuntui tylsältä, ettei Helsingissä ollut kansainvälistä festivaalia. Itselleni festivaalit ovat olleet usein todella elävöittävä kokemus. Muistan, kuinka Göteborgissa pääsin seuraamaan Afrikka-teemaista keskustelua. Se antoi kerralla pohjan afrikkalaiseen kirjallisuuteen, ja yhtäkkiä se ei tuntunut enää vieraalta.
Teirin mielestä kansainvälistä keskustelua tarvittaisiinkin nyt enemmän kuin koskaan.
– On sääli, että juuri niiden ihmisten, joiden pitäisi tulla kuuntelemaan erilaisia ihmisiä ja ajatuksia, eivät
koskaan tule. Se toinen maailma olisi yllättävän helposti lähestyttävä. Enemmän löytyy aina yhtäläisyyksiä kuin eroja.
Aikaa keskusteluun
Kirjamessuista festivaalit eroavat etenkin rauhallisuudellaan: festivaaleilla ei ole messumaista hälinää ja härdelliä.
– Uskon, että sen vuoksi festivaali on usein kirjailijallekin messuja mieluisampi paikka puhua. Esimerkiksi Helsinki Litissä yhteen keskusteluun käytetään 45 minuuttia hyvin keskittyneen yleisön edessä, Teir sanoo.
Monissa kirjakaupoissa on myös kirjailijavierailuja, mutta festivaaleilla voi nähdä kerralla useamman kirjailijan. Helsinki Litin kaksipäiväisillä festivaaleilla lavalle kipuaa kaikkiaan kaksikymmentä kirjailijaa.
Nobelisti paikalla
Helsinki Litissä kirjailijavieraista muodostetaan keskustelupareja, ja he saavat aika pitkälle itse päättää, mistä keskustelevat. Usein kuitenkin suomalainen kirjailija haastattelee vähän enemmän ulkomaista vierasta.
– Märta Tikkanen ja ruotsalainen Linda Boström Knausgård ovat ennestään ystäviä, ja molemmat ovat olleet naimisissa suuren kirjailijahahmon (Henrik Tikkanen, Karl Ove Knausgård) kanssa, joten siitä voi tulla mielenkiintoinen keskustelu.
Kun taas paikalla on nobelisti, kuten tänä vuonna turkkilainen Orhan Pamuk, keskustelu kääntyy väistämättä enemmän hänen haastattelukseen.
Pamukin kanssa keskustelemassa on kirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. Ajankohtaisia Turkki-keskusteluja voisi siis odottaa.
– Pamuk on kyllä sanonut, että hän haluaa keskustella etenkin kirjallisuudesta. Hän on myös todella hauska tyyppi, joten yllätyksiä voi olla luvassa.
Yllättäviä yhdistelmiä
Pareista on pyritty tekemään yllättäviä. Esimerkiksi ylistetyn homokirjan Kaikki mikä sinulle kuuluu kirjoittajaa Garth Greenwelliä haastattelee äijämäinen Jari Tervo.
- Ensimmäisenä vuonna meillä oli Lena Andersson, joka oli kirjoittanut todella hienon romaanin naisesta, joka rakastuu kulttuurimieheen. Keksimme panna häntä haastattelemaan kulttuurimiesten alfauroksen Jörn Donnerin. Siitä tuli todella hauska!
Nenä kiinni kännykässä?
Kenelle Helsinki Lit sitten sopii? Teir ei edes yritä väittää, että yleisössä olisi kaikenlaista väkeä. Yleisö koostuu tällä hetkellä pääasiassa tyypillisistä kulttuurin kuluttajista eli vanhemmista naisista.
Teir toivoo, että yleisöä laajentaa se, että Yle lähettää tapahtuman suorana lauantaina Teema Femiltä ja koko tapahtuman Yle Areenassa. Myöhemmin syksyllä Areenaan tulee keskusteluja katsottavaksi myös valmiiksi tekstitettyinä. Edellisvuoden keskustelut ovat edelleen katsottavissa Areenassa.
Teir toivoisi, että ruudun ääreen löytäisivät etenkin ne, jotka ovat juuttuneet sohvalle makaamaan nenä kiinni kännykässä.
– Itsellenikin tapahtuu sellaista. Ihmettelen sitten, että miksi olen istunut tässä puhelimen kanssa tunnin, vaikka olisin voinut lukea jotain. Festivaalista voisi syttyä uusi kiinnostus kirjallisuutta kohtaan, tai herätä se vanha uinuva rakkaus.
Tutustu ainakin näihin Helsinki Litin vieraisiin:
Orhan Pamuk
Turkkilainen Orhan Pamuk on Helsinki Litin suurin tähti. Hän voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2006. Turkin tilanne tekee hänestä hyvin ajankohtaisen. Kerrotaan, että hän kirjoittaisi kaikki teoksensa käsin. Taiteellisella johtajalla Philip Teirillä ei ole varmuutta asiasta, mutta hän pitää sitä hyvin uskottavana. Pamuk kun on persoonallinen tyyppi.
– Pamukin kirjoissa on sellaista melankoliaa, joka muistuttaa suomalaisen miehen mielen maisemaa. On mielenkiintoista nähdä, mistä Pamuk ja kirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski tulevat Litissä puhumaan, Philip Teir sanoo.
Garth Greenwell
Yhdysvaltalaisen Garth Greenwellin esikoisromaani Kaikki mikä sinulle kuuluu on kirjallinen sensaatio. Sitä on sanottu vuosisadan homoromaaniksi.
Esquire-lehti valitsi romaanin kirjallisuuden historian kahdentoista eroottisimman kirjan joukkoon. Suomessa romaani julkaistiin huhtikuun lopussa ensimmäisenä Pohjoismaana. Esimerkiksi Ruotsissa se julkaistaan vasta ensi vuonna.
– Romaani on yksi parhaimmista, joita olen lukenut. Siinä on hirveän aito ääni. Se pohtii sitä vaikeaa kysymystä, että ansaitsenko minä rakkautta. Kaikkien nuorten ihmisten pitäisi lukea se. Kaikki mitä sinulle kuuluu on lohduttava kirja, Philip Teir vinkkaa.
Linda Boström Knausgård