Helsinkiin perustettava taloustieteen huippuyksikkö mahdollistaa suomalaisten taloustieteilijöiden nousun eturiviin myös tulevaisuudessa, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
– Yksiköstä rakennetaan kansainvälisesti merkittävä taloustieteen tutkimus- ja opetusyksikkö, Sipilä kertoo.
Hanketta valmistelevat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Hanken. Hankkeen taustavoimiin kuuluu muun muassa Suomen Pankki. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toivoo, että kokonaisuuteen saataisiin myös yksityistä rahoitusta.
Yksikön nimi on selvillä. Se on Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE). Sen sijaan sijaintipaikkaa ei ole vielä päätetty. Täydessä laajuudessaan yksikön on määrä toimia vuoteen 2022 mennessä.
– Kansainväliselle huipulle tähtäävää tutkimusta laajennetaan niin, että korkeatasoista opetusta voidaan tarjota kaikilla taloustieteen osa-alueilla, Sipilä sanoo.
Helsinki GSE:n myötä Suomeen tulee 15 uutta taloustieteen professuuria. Tällä hetkellä taloustieteen professorien määrä on 20, joten lisäys on todella merkittävä.
Sipilän mukaan tarkoitus on, että Helsinki GSE tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien yliopistojen kanssa. Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ei pelkää, että uusi yksikkö veisi resursseja muilta yliopistoilta.
– Nyt puhutaan lisäpanostuksesta taloustieteen opetukseen ja tutkimukseen, ja olemme siitä taloustieteen yhteisönä tyytyväisiä, Uusitalo sanoo.
Tärkeä myös lainvalmistelun kannalta
Pääministeri Sipilä arvioi, että uusi huippuyksikkö on tärkeä sekä tutkimuksen itsensä että korkeatasoisen lainvalmistelun kannalta.
– Tässä tehtävässä olen huomannut, miten tärkeätä tutkimukseen perustuva tieto on talouspoliittisen päätöksenteon valmistelussa, hän kertoo.
Hallitus on kamppaillut kilpailukykysopimuksen, sote-uudistuksen, kilpailua lisäävien toimien ja sosiaaliturvaa koskevien uudistusten kanssa.
– Nämä edellyttävät korkeatasoista vaikutusarviointia eri vaihtoehtojen vaikutuksista kansantalouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, Sipilä sanoo.
Hyviä kokemuksia Euroopassa
Yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori, talousnobelisti Bengt Holmström kertoo, että vastaavia hankkeita on puolisen tusinaa eri puolilla Eurooppaa, muun muassa Tukholmassa, Barcelonassa ja Ranskan Toulousessa.
– Niistä on erittäin hyvät kokemukset. Ne ovat tuoneet paljon kilpailua ja sen seurauksena korkeatasoisempaa tiedettä ja opetusta Eurooppaan, Holmström sanoo.
Hän huomauttaa, että tekoälyn nopea nousu on yksi tekijöistä, jotka vaativat lisäpanostuksia tieteeseen.
– Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy erittäin paljon tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä.