Yhdistetyn hiihtäjä Hannu Manninen palaa lähes entisellään maailmancupin kiertueelle viikonvaihteessa Lahdessa. Lempinimi Juhis on kulkenut perimätietona muille maajoukkuemiehille, eikä Manninen ole eksynyt vaatimattomuudestaan.
Manninen saapuu Nizzan lennolta Vierumäelle maajoukkueen tiedotustilaisuuteen muista poikkeavassa asussa ja saa heti kuulla siitä. Muilla on farkut ja talvikengät, Mannisella lentäjän virka-asuun kuuluvat mustat housut ja mustat kävelykengät.
- Mie sain luvan, mie sain luvan, Juhis vastaa hymyillen hyväntahtoiseen kiusoitteluun.
Sama toistuu, kun joukkue kootaan yhteiskuvaan. Manninen ei tee numeroa itsestään vaan ottaa viimeisenä paikan ryhmän laidalta.
- Koen, että olen etuoikeutettu, kun saan tämän mahdollisuuden, Manninen selittää hyväntuulisuuttaan ja levollisuuttaan, vaikka palaa maailmancupiin lähes kuuden vuoden tauolta.
Nizzan lennolla Vierumäelle
Liikennelentäjäksi kouluttautunut Manninen vei Helsingistä koneellisen ihmisiä Nizzaan kello 7.40 lennolla torstaina. Helsinkiin hän palasi 15.10 ja kertoi medialle kuulumisiaan Vierumäellä kello 17.
- Ei lennolla tullut juuri yhdistetyn asioita mieleen. Eivätkä viikonlopun kilpailut jännitä vieläkään, mutta ehkä jo perjantaina yhdistetyn mäen harjoituksissa ja varakilpailussa alkaa tuntua.
Tilanne tuntuu tavattomalta, mutta ei Manninen ihan tyhjän päältä ponnista. Hän osallistui viime keväänä päävalmentaja Petter Kukkosen houkuttelemana SM-kisoihin ja sijoittui neljänneksi. Syksyllä hän voitti leirikisan, josta tosin puuttui maajoukkueen kärkikaksikko.
- En ole päästänyt kuntoani missään vaiheessa romahtamaan, viime kesänä triathlonissa 35-vuotiaiden SM-kultaa juhlinut Manninen toteaa.
Täysillä ja hymyssä suin
Manninen otti triathlonin niin vakavasti, että aloitti yhdistetyn harjoittelun vasta elokuun alussa. Sen jälkeenkin hän on uurastanut työn ehdoilla.
- Vaihdoin syksyllä työnantajaa, mihin liittyi aika paljon koulutusta, mutta pystyin harjoittelemaan kuten olin suunnitellut. Loppuvuodesta töitä oli sopivasti niin harvakseltaan, että joulukuussa sain hyvin kokoon lumitreenejä ja kilometrejä.
Syyskuussa Manninen teki pari hyppytreeniä maajoukkuemiesten kanssa, joulukuussa enemmänkin.
- Koneen kanssa alastuloissa taitaa olla enemmän hakemista kuin suksilla, Manninen virnistää, vaikka hänellä on koossa lumelta vain 50 harjoitushyppyä.
- Minulla ei ole hypyssä mitään teknisiä virheitä. Perushyppy on niin hyvällä tasolla, etten ole siitä huolissani.
Kaikesta aistii, että hän kilpailee vain, koska se on hauskaa.
- Enää en taistele maailmancupin kokonaistilanteesta, joten voin kilpailla vapautuneemmin. Teen parhaani, en lähde kumartelemaan, mutta kilpailen hymyssä suin.