Talvisodan jälkeen Suomen oli vuokrattava Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi Hankoniemi, joka vuokralaisten mielestä osoittautui kuitenkin liian pieneksi, sanoo professori Ohto Manninen .
– Hangossa olleita neuvostosotilaita ja (huhtikuussa 1940 suurlähettilääksi Helsinkiin nimitettyä) Ivan Zotovia häiritsi se, että suomalaiset rakensivat linnoitteet Hangon ympärille, Manninen kertoo.
Zotov arveli myös, että Saksan vaikutusvalta pyrkii kasvamaan Suomessa. Siksi Neuvostoliiton oli oltava varuillaan, jotta Hanko pystyy toimimaan niin, että sitä kautta saksalaiset eivät pysty tulemaan Suomeen. Näinhän oli käynyt vuonna 1918.
Elokuun alussa 1940 Zotov ehdottikin ulkoministerille Vjatsheslav Molotoville lähettämässään viestissä, että Neuvostoliiton tulisi vuokrata lisää Hankoniemen ympäristön saaria sekä maata lentokentille Tammisaaren seudulta.
"Mikäli Hangon tukikohta kapeine, 20 kilometrin alueineen ei saa haltuunsa sitä idässä ja lännessä ympäröiviä väyliä ja saaria, se on suojaton koko niemimaan mitalla eli yhteensä 50 kilometrin ympärysmitaltaan", Zotov kirjoitti.
Korvaukseksi olisi Zotovin mukaan voitu tarjota esimerkiksi rahavuokraa, tavaranvaihdon laajentamista ja apua englantilais-kanadalaisen nikkeliseuran lopettamiseksi.
NKVD jyräsi suurlähettilään
Zotovin suurlähettilään ura Suomessa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä se päättyi jo vuonna 1941. Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu NKVD:n verkosto potkaisi Mannisen mukaan hänet pois Suomesta.
Alaistensa mielestä Zotov ajoi Neuvostoliiton asiaa tehottomasti. NKVD:n edustaja Fitin kritisoi joulukuussa Zotovia muun muassa siitä, ettei tällä ollut oma-aloitteellisuutta. Myös tuppisuisuus katsottiin haitaksi.
"Lähes joka kerta Zotovin käydessä (Suomen) ulkoministeriössä (ulkoministeri Rolf) Witting esittää SNTL:n (Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton) sananvapaudesta ja diktatuurista neuvostovastaisia huomautuksia, joihin Zotov antaa epäselviä vastauksia tai ei sano mitään", Fitin moitti.