Rovaniemeläiseltä lapselta yritettiin poistaa hampaita oikomishoidon takia. Toimenpide piti jättää kesken kovan kivun takia, kun puudutus ei ilmeisesti tehonnut.
Lapsi sai uuden ajan. Vanhempaa ohjeistettiin saapumaan paikalle puolta tuntia ennen hammaslääkäriaikaa, koska lapsi saisi toimenpiteeseen valmistavan mehun. Muuta ohjeistusta tai tietoa ei annettu, vanhempi kertoo.
Paikan päällä selvisi, että mehu oli rauhoittava lääke, joka teki lapsesta aivan sekavan. Lapsi ei muun muassa hallinnut liikkeitään ja kertoi, että näki asioita kahtena.
Vanhempi ei ollut ennakkoon tietoinen, että kyseessä oli rauhoittava lääke. Hän ei tiennyt lääkkeen vaikutuksista eikä osannut varautua niihin.
Hän miettii, mitä olisi tapahtunut, jos vanhemman olisi pitänyt lähteä töihin ja lapsen takaisin päivähoitoon heti hammaslääkärikäynnin jälkeen.
Lapsille ja toisinaan aikuisillekin annetaan esilääkettä, jos hampaiden hoito on haasteellista esimerkiksi pelon takia, kertoo Rovaniemen kaupungin ylihammaslääkäri Merja Palokangas .
”Hampaissa voi olla märkiviä pesäkkeitä, jotka on yleisterveyden kannalta tärkeä poistaa. Myös maitohampaiden reiät etenevät nopeasti, minkä takia ne on hyvä hoitaa pian”, Palokangas perustelee.
Hän painottaa, että vanhemmille kerrotaan esilääkkeestä ja sen vaikutuksista aina etukäteen.
”Yksittäistä tapausta en voi kommentoida. Tilanteet ovat monesti jännittäviä sekä lapselle että vanhemmalle ja osa informaatiosta voi mennä ohi”, hän toteaa.
”Lapsi tarvitsee esilääkkeen käytön jälkeen loppupäivän ajan seurantaa, eikä häntä voi jättää yksin tai viedä päiväkotiin. Vanhemmille annetaan tästä yleiset ohjeet. Se on rutiini.”
Palokangas toivoo, että vanhemmat ottaisivat yhteyttä kaupungin suun terveydenhuoltoon, jos kokevat saaneensa puutteellista ohjeistusta, jotta toimintaa voidaan kehittää. Suun terveydenhuoltoon voi myös pirauttaa, jos kotona huomaa, että osa ohjeistuksesta on mennyt ohi jännittävän tilanteen takia.
Palokangas painottaa, että pelkoa pyritään lievittämään aina ensin juttelemalla ja kertomalla hoitotilanteen tapahtumista. Esilääkettä käytetään vasta, jos psykologiset keinot eivät auta.
Myös vanhemmilla on Palokankaan mukaan suuri vaikutus lapsen pelkoon.
”Sillä on merkitystä, miten vanhemmat valmistavat lastaan hoitotilanteeseen ja kuinka aktiivisesti he ovat mukana itse tilanteessa. Vanhemmat voivat omilla kokemuksillaan ruokkia uhkakuvia.”
Lapsille annetaa n useimmiten nestemäistä lääkettä, jonka vaikuttava aine on midatsolami ja joka sekoitetaan mehuun.
”Lääkkeestä tulee usein unelias olo. Monesti lapsi ei muista hoitotilanteesta jälkikäteen mitään”, Palokangas sanoo.
”Kuten kaikilla lääkkeillä, vaikutukset ovat yksilöllisiä ja myös haittavaikutuksia voi esiintyä. Joitakin se vilkastuttaa, toiset valahtavat ihan veltoiksi. Osa on jouduttu kantamaan vastaanotolta kotiin. Osalle lääke ei vaikuta juuri ollenkaan.”
Aikuisille esilääke annetaan tabletin muodossa.