Kolumni

Ha­luat­ko olla viemäri vai pat­te­ri? – muis­te­taan, että olemme kaikki ihmisiä ja sal­li­taan se, ett­ei­vät kaikki koe tai näe asioita samoin

-

Torstaina 12.3.2020 päätti hallitus ensimmäisen kerran suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. En ole työurani aikana koskaan nähnyt vastaavaa, kuin tuona torstai-iltana, jolloin kauppojemme hyllyt tyhjenivät yhdessä hetkessä ennen näkemättömällä tavalla. Tästä torstaipäivästä alkoikin erilainen aika kaikille – myös marketkaupan työntekijöille.

Ruokakaupassa asioivat kaikki ja kauppaa voidaankin pitää yhtenä käytännön korkeakouluna sosiaalisen pelisilmän kehittymisen osalta.

Kaupan työ on hyvin monimuotoista, eikä vähiten siihen sisältyvien erilaisten asiakaskohtaamisten vuoksi. Ruokakaupassa asioivat kaikki ja kauppaa voidaankin pitää yhtenä käytännön korkeakouluna sosiaalisen pelisilmän kehittymisen osalta.

Varsinkin korona-ajassa nämä kohtaamiset ovat nousseet suureen rooliin ja keskusteluihin valtakunnan mediaa myöten. Kohtaamisissa saatu palaute on ollut sekä positiivista että kehittävää, meihin on oltu tyytyväisiä ja meille on suututtu, meitä on kehuttu ja toisaalta kritisoitu – tunteiden ja mielipiteiden kirjo on moninainen. Me osaltamme pyrimme yhteen asiaan - varmistamaan Meri-Lapin huoltovarmuutta turvallisesti ja vakaasti sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta.

Kohtaamme asiakkaiden tunteiden lisäksi myös kaupan omassa henkilökunnassa syntyviä tunteita. He elävät jokainen etulinjassa tätä tilannetta myös henkilökohtaisella tasolla reagoiden asiaan hyvin eri tavoin.

Työnantajalla on suuri vastuu myös työntekijöiden jaksamisesta ja kaikki toimintamalliratkaisut pyritään tekemään niin, että sekä henkilökunta että asiakkaat tulevat tilanteessa huomioiduiksi. Tämä toki tarkoittaa hyvin usein sitä, että aina yhden yksilön toive jostain toiminnasta ei voi toteutua, vaan kokonaisuutta rakennetaan niin, että ratkaisut ovat isossa kuvassa kaikille osapuolille parhaita mahdollisia.

Meihin on oltu tyytyväisiä ja meille on suututtu, meitä on kehuttu ja toisaalta kritisoitu – tunteiden ja mielipiteiden kirjo on moninainen.

Rakennamme erilaisia skenaarioita tilanteisiin, joiden voidaan katsoa potentiaalisesti toteutuvan – osa toivottavasti toteutuu, osan kohdalla toivomus on, että ei. Koska ruokakaupassa asioivat kaikki, on meidän tärkeää myös löytää eri skenaarioihin ne ratkaisut, joissa elintarvikkeiden saanti taataan.

Kaupan työntekijä ei voi tehdä työtään etänä, jolloin tässä hetkessä henkilökunnankin riittävyys on aika-ajoin haaste, koska pientenkin flunssaoireiden suhteen on nollatoleranssi.

Aika on opettanut paljon ihmisistä ja ihmisyydestä. Kaikki olemme erilaisia ja tämä tilanne sekä sen kesto vaikuttavat väistämättä meihin.

Siinä, missä toinen suree asioita, joita ei pääse tekemään, iloitsee toinen niistä asioista, joita pystyy toteuttamaan. Toisinaan tuntuu, että viime kevään yhteisöllisyys on muuttumassa vastakkainasetteluksi.

Muistetaan kohdatessa olevamme kaikki ihmisiä ja sallitaan se, etteivät kaikki koe tai näe asioita samoin. Kaikki tehdään virheitä, korjataan niitä ja opitaan. Ymmärrämme asioita eri tavalla ja sanoitamme niitä eri lailla. Juuri nämä piirteet tekevät meistä ihmisiä. Jospa pyrittäisiin ymmärtämään toistemme lähtökohtia ja keskustelemaan asiallisesti.

Sydän Meri-Lapille tarkoittaa myös yhteisöllisyyttä ja toistemme tukemista. Jokainen voi päättää, haluaako olla toiselle viemäri vai patteri – se, joka vie energiaa vai se, joka antaa energiaa.