Ruoka on Suomessa yhä kallista, mutta halpenee vauhdilla, johon pystyy vastaamaan vain yksi, samanlaisen palkkatason omaava EU-maa eli Iso-Britannia, joka sekään ei välttämättä ole enää pitkään EU-maa.
Ruoan hinta on laskenut Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana lähes viidellä prosentilla. Se on paljon, kun sitä vertaa EU-maiden keskiarvoon, alle prosenttiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ruoka kallistui samassa ajassa prosentilla. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Ilkka Lehtisen tekemästä ruoan reaalihintavertailusta (HS 12.8.). Tällä tarkoitetaan hintoja, jotka on suhteutettu kuluttajahintojen yleiseen kehitykseen.
Vertailusta käy ilmi, että ruuan hinta nousi Suomessa 2010-luvun alussa vauhdilla. Vuonna 2013 ruoka maksoi lähes yhtä paljon kuin 1994, jolloin liityimme EU:iin. Suomi oli menettää hintaedun, jonka sai EU-jäsenyyden myötä. Tuon jälkeen ruoan hinta kääntyi laskuun, jota on jatkunut näihin päiviin asti.
Kuluttaja voi kiittää ja tuottaja moittia tapahtuneesta paitsi kiristynyttä kilpailua myös Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia . Suurin syy viime aikojen kehitykseen on EU-pakotteiden kohteeksi joutuneen Venäjän vastatoimet, jotka romahduttivat elintarvikeviennin itänaapuriin. Tästä seurasi, että maito- ja lihatuotteiden tarjonta markkinoillamme kasvoi ja ruoan sekä maatalouden tuottajahinnat laskivat.
Vielä alkukesällä Tilastokeskus kertoi, että Suomen kuluttajahinnat olivat ruoan osalta viidenneksen korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin, ja että kalliimpaa ruokaa myydään vain muissa pohjoismaissa sekä Sveitsissä ja Itävallassa.
Tältä osin tilanne ei ole muuttunut. Ruoka on Suomessa yhä neljänneksi kalleinta EU-maista, joilla on suunnilleen samanlainen palkkataso kuin meillä. Tosin syy tähän ei ole kauppiaissa, vaan ruoan verotuksessa.
Suomessa ruoan arvonlisävero on yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Lehtinen laskee, että jos vero olisi sama kuin vertailumaissa – Tanskassa, Ruotsissa, Italiassa, Britanniassa, Saksassa ja Hollannissa – täällä myytäisiin palkkatasoon nähden EU-maiden kolmanneksi halvinta ruokaa. Halvempia olisivat vain Saksa ja Hollanti. Tosin tuohon tilanteeseen pääsy edellyttäisi arvonlisäveron puolittamista.
Jos lehmällä olisi siivet, se olisi lintu. Ruoan arvonlisäveroon on tuskin odotettavissa alennuksia, sillä se oli korkea jo silloin, kun valtion rahakirstu ei ollut tyhjä.