Edellisen hallituksen aikana valmisteltu uusi varhaiskasvatuslaki on törmäyskurssilla hallituksen uuden ohjelman kanssa.
Laki astuu voimaan elokuun alussa, mutta siinä olevia kirjauksia jouduttaneen muuttamaan uuden hallituksen linjausten vuoksi. Uudistuksen kulmakivenä oli, että laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle, ja laatua lisätään ryhmäkokoja pienentämällä.
- Hallituksen esitykset pienten lasten osalta ovat katastrofaaliset. Nämä säästöt tullaan maksamaan 2020-luvulla takaisin moninkertaisesti, huokaisee Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen.
Pakanen sanoo olevansa tyrmistynyt etenkin siksi, että uusi päivähoitolaki saatiin vasta osittain uudistettua edellisellä hallituskaudella.
- Tämän piti olla vasta lain ensimmäinen vaihe, mutta uuteen hallitusohjelmaan ei ole kirjattu mitään jatkosta. Uuden hallituksen linjaus on täysin vastoin edellisen hallituksen tavoitteita.
Nykyinen lapsi-hoitaja-suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmillä on 1/7, ja elokuussa voimaan astuvan lain nojalla ryhmissä saisi olla enintään 21 lasta. Nyt hallitusohjelma lähtee siitä, että ryhmäkokoa voi kasvattaa kolmella, eli pienimmillään ryhmäkoko olisi 24 lasta.
- Hyvin hankalaksi tämän tekee se, että vanha päivähoitoasetus sallii suhdeluvusta poikkeamisen. Kunnat käyttävät tätä hyväkseen jo nyt, ja käytännössä ryhmissä voi olla nykyisellään jopa 25 lasta kerrallaan. Jos ryhmässä on osapäiväisiä – ja näiden määrä tulee hallituksen päätöksellä entisestään kasvamaan – voi syntyä 30-hengen jättiryhmiä.
Osapäiväisesti päivähoidossa olevien lasten suhdeluku on lähes kaksinkertainen, 1/13.
"Lapset velanmaksajina"
Uusi hallitus aikoo rajata myös subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Tähän saakka lapsella on ollut oikeus täysipäiväiseen hoitoon, vaikka toinen tai molemmat vanhemmista olisivat kotona. Tätä mahdollisuutta käyttää hyvin harva.
- Puhutaan todella marginaaliporukasta, vain vähän yli kolme prosenttia perheistä käyttää mahdollisuutta. Yleensä siihen on myös hyvä syy: Perheessä voi olla erilaisia kriisejä, ja tämä koskee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia.
Ainoana hyvänä asiana Pakanen näkee sen, ettei alle 3-vuotiaiden ryhmiin koskettu. Sen sijaan esiopetuksen kohtalo on Pakasen mukaan "karmea tarina".
- Olen todella huolissani hallituksen arvovalinnasta. Näistä leikkauksista kärsivät eniten pienet lapset. On taloustieteellisestikin todistettu, ettei varhaiskasvatuksesta leikkaaminen ole missään määrin järkevää.
Tällä hetkellä 80 prosenttia lapsista osallistuu päiväkotien esiopetusryhmiin. Varsinaista esiopetusta lapset saavat muutaman tunnin päivässä, ja tämän ympärillä he osallistuvat päiväkotien varhaiskasvatukseen sen aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Nyt hallitusohjelman mukaan esiopetuksen ympärillä oleva hoito poistuisi, ja lapset voisivat osallistua erilaisiin iltapäiväkerhoihin.
- Yhdeltä ikäpolvelta ollaan viemässä kokonaan mahdollisuutta laadukkaaseen kasvatukseen. Pahimmassa tapauksessa kuka tahansa voi järjestää jotain kerhoa missä tahansa. Tämä on todella hälyttävää, koska se koskee tällä hetkellä yli 40 000 lasta, Pakanen summaa.
Varhaiskasvatuslakia valmistelleessa työryhmässä työskennellyt opetusneuvos Kirsi Alila sanoo, että uusi laki astuu voimaan joka tapauksessa elokuun alussa.
- Nyt tehdyt linjaukset tarkoittavat varmasti sitä, että lakia on muutettava. Emme ole kuitenkaan saaneet vielä tarkempia ohjeita tähän hallitukselta.