Reipas talouskasvu on tuonut myös työpaikkoja, sillä työllisyysaste on noussut syksyn aikana. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli marraskuussa 70,4 prosentissa. Vielä kaksi kuukautta aiemmin syyskuussa Tilastokeskus kertoi trendin olevan 69,4 prosenttia. Nyt Tilastokeskus tarkentaa myös aiempia lukuja, joten syyskuun luku on 69,9 prosenttia.
Kausivaihtelua aiheuttavat varsinkin kesätyöt ja kausiluontoiset työt esimerkiksi maataloudessa, rakentamisessa ja matkailussa.
– Alkuvuosi oltiin ihmeissään, kun työllisyys nousi hitaammin kuin talouskasvun perusteella olisi voinut odottaa. Nyt kaikki tiedot ovat positiivisempia kuin kukaan uskalsi toivoa, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen .
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin. Valtiovarainministeriö arvioi alkuviikosta julkaisemassa ennusteessaan, että työllisyysaste nousisi vasta ensi vuonna 70,3 prosenttiin ja vaalivuonna 2019 vielä 70,7 prosenttiin.
– Olen sanonut, että kukaan ekonomisti ei pidä tavoitetta realistisena, mutta silti sitä kannattaa tavoitella ja olen mielelläni väärässä. Jos kehitys on pysyvää, tavoite näyttää realistiselta, Kärkkäinen sanoo.
Työttömyysaste kääntynyt laskuun
Työttömyysasteen trendi oli marraskuussa 8,2 prosenttia. Työllisiä oli 83 000 enemmän kuin vuosi sitten marraskuussa.
– Iso keskustelu on käynnissä rakenteellisesta työttömyysasteesta, joka pahimmissa kuvitelmissa on 7–8 prosenttia. Mielenkiinnolla katsotaan, kuinka alas positiivinen suhdanne työttömyyden laskee, Kärkkäinen sanoo.
Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan yksinkertaistetusti tilannetta, jossa työttömyys ei laske talouskasvusta ja työvoimapulasta huolimatta.
Suomen talous on pyrähtänyt nopeaan kasvuun. Kärkkäinen muistuttaa, että kohentunut työllisyys voi kohentaa yksityistä kulutusta ja siten ensi vuoden kasvulukuja.