Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun sotilastiedustelua koskevasta lakiesityksestä, joka kumoaisi nykylainsäädännössä olevan täyskiellon käyttää tiedustelumenetelmiä pysyvään asumiseen käytettävissä tiloissa eli ihmisten kodeissa.
– Tämä tarjoaa Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantaville toimijoille turvasataman, jossa suunnitella ja valmistella maamme kannalta vahingollista toimintaa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi esittelypuheenvuorossaan nykytilannetta.
Sotilastiedustelun kohteena olevat valtiolliset ja muut toimijat tuntevat Häkkäsen mukaan Suomen lainsäädännön ja mukauttavat toimintaansa viranomaisten käytössä oleviin keinoihin. Ministeri sanoi, että esimerkiksi sabotaasitoimintaa voidaan tällä hetkellä suunnitella yksityisissä asunnoissa, joissa voidaan myös säilyttää asiakirjoja, teknisiä laitteita tai muuta toiminnassa tarvittavaa materiaalia.
Häkkänen huomioi, että kotirauha kuuluu yksityiselämänsuojan ydinalueeseen.
– Esityksen lähtökohtana ei ole viranomaistoiminnan helpottaminen, vaan välttämättömyys, oikeasuhtaisuus ja mahdollisimman tarkkarajainen puuttuminen perusoikeuksiin.
Hän lisäsi, että yleisen kiellon poistaminen ei tarkoita yleistä oikeutta käyttää kaikkia tiedustelumenetelmiä asumiseen käytettävissä tiloissa. Asuntoon kohdistuva tekninen kuuntelu ja paikkatiedustelu olisivat mahdollisia vain poikkeuksellisen korkeiden edellytysten täyttyessä. Päätöksen viranomaisen toimivaltuuksista tekisi tuomioistuin.
Kotirauhan suojan heikentäminen
Esityksen hyväksyminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy aiemmin esitetyn muutoksen perustuslain kymmenenteen pykälään, joka koskee yksityiselämän suojaa. Sen mukaan kotirauhan suojaa voitaisiin rajoittaa esimerkiksi vakavan rikollisuuden torjumiseksi tai kansallista turvallisuutta uhkaavan tiedon hankkimiseksi. Muutos pyritään saamaan aikaan kiireellisenä, mikä edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa.
Puolustusvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen, SDP:n Mika Kari uskoi eduskunnasta löytyvän yhteisymmärryksen tiedustelulakien muuttamiselle.
– On tietenkin tärkeää muistaa, että kotirauhan suojaan liittyvän lainsäädännön tulee olla tarkkarajainen, välttämätön ja oikeasuhtainen niihin oletettavissa oleviin uhkakuviin, Kari sanoi.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen, vihreiden Atte Harjanne sanoi pitävänsä nyt esitettyä muutosta sotilastiedusteluun tarpeellisena ja perusteltuna. Häntä hiertää kuitenkin se, että haluttuun perustuslain muutokseen on sisällytetty myös periaatteellisempi ja isompi asia eli rikostiedustelu, minkä vuoksi asiaa ei voi kannattaa kiireellisenä.
Puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm (vas.) sanoi, että tiedustelutoiminta kohdentuu helposti sivullisiin henkilöihin, ja perusoikeuksien rajoituksiin on syytä suhtautua vakavuudella. Hän huomioi, että tiedustelulainsäädännön saralla tapahtuu nyt paljon.
– Kokonaiskuva jää ehkä vähän epäselväksi, ehkä myös työnjako. Tähän liittyen kaikki tiedustelulait vaativat laajaa, asiallista ja perusteellista käsittelyä, Furuholm sanoi.
Puolustusvaliokunnan jäsenen Miko Bergbomin (ps.) mukaan kotirauhansuojasta käytävä keskustelu on perusteltua.
– Mutta täytyy samaan aikaan tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, että myös meidän vastustajat osaavat hyödyntää aukkoja ja oikeuksia, joita meidän oikeusjärjestelmässämme on.
