Hallituksen ensi viikon työllisyyspakettiin on ladattu paljon odotuksia, mutta laajimmat uudistukset jäävät väistämättä myöhemmäksi. Työmarkkinajärjestöjä torstaina tavannut hallitus ei vielä paljastanut, mitä uudistuksia se olisi tekemässä.
Tapaamisessa hallitus tunnusteli työmarkkinajärjestöjen kantaa esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamiseen ja käyttämiseen palkkatukena tai starttirahana. Pöydällä ei ollut vielä konkreettisia suunnitelmia, vaan keskustelu oli karkeaa.
SAK torjui torstaina yksiselitteisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen minkäänlaisella mallilla.
- Se olisi meille pistämätön paikka, sitä ei todellakaan hyväksyttäisi, Eloranta sanoi STT:lle.
Tapaamiseen osallistuneet valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.). kuvasivat keskusteluita rakentaviksi. Kun heiltä kysyttiin arviota SAK:n kielteisestä kannasta liittyen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastukseen, Rehn totesi osapuolilla olevan "eri määritelmä rakentavista neuvotteluista".
Ensimmäiset päätökset pyritään tekemään ensi viikon budjettiriihessä ja loput kehysriihessä.
Lisäkeppi ei maistu palkansaajajärjestöille
Puuttuminen ansiosidonnaiseen olisi tulenarka päätös tuoreen kilpailukykysopimuksen takia. Voikin olla, että työttömyysturvaan liittyvistä toimista ei tule valmista ainakaan budjettiriihen yhteydessä.
Ansiosidonnaisen viimeisin leikkaus astuu voimaan vasta vuodenvaihteessa, kun sen kesto tippuu sadalla päivällä 300:aan tai 400 päivään.
- Sovimme kilpailukykysopimusneuvotteluissa, että niin kauan kuin kiky on voimassa, muutoksia työttömyysturvaan ei tehdä muuta kuin yhdessä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan torstain tapaaminen oli "lähetekeskustelu", jossa ei menty yksityiskohtiin. Palolan mukaan ansiosidonnaisen porrastus on STTK:lle erittäin vaikea asia.
- Hallitus on jo tehnyt työttömyysturvan ehtoihin heikennyksiä, jotka astuvat voimaan ensi vuonna, samoin kuin vuorotteluvapaan ehtoihin. Tällainen lisäkeppi on meille hankala, Palola sanoi.
Elinkeinoelämän keskusliitto oli torstaina vaitonainen kannoistaan työllisyyspakettiin.
- Täytyy katsoa vielä nämä yksityiskohdat kaikessa rauhassa ja palata sitten asiaan, sanoi EK:n pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava johtaja Jouni Hakala.
Hakala tuurasi torstain tapaamisessa matkoilla ollutta EK:n toimitusjohtajaa Jyri Häkämiestä.
Valtiovalta tulisi ansiotulokenttään
Akava on valmis harkitsemaan sitä, että myös työttömyysturvan ansio-osuutta käytetään starttirahana. Käyttäminen palkkatukeen on puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan vaikeampi kysymys.
- Perinteisesti hallitus ja julkinen sektori hoitavat perusturvan ja työmarkkinajärjestelmä itse ansiotulon. Tässä kävisi niin, että valtiovalta tulee ansiotulokenttään, jota rahoitetaan palkansaajien ja työnantajan taholta.
Palolan mukaan STTK on valmis keskustelemaan ansio-osan käyttämisestä palkkatukena tai starttirahana.
- Ajatuksena, että sitä kohdennettaisiin aktiivitoimenpiteisiin passiivisen työttömyyden hoidon sijasta, Palola sanoi.
SAK suhtautuu käyttöön palkkatukena varauksella. Asiaa pitää Elorannan mukaan selvittää ennen kuin siihen voi ottaa lopullista kantaa.
Juttua päivitetty 25.8. klo 18:01: Lisätty Tästä on kyse -laatikko budjettiriihestä
Ensimmäiset työllisyyspäätökset budjettiriihestä
- Ensi vuoden budjetin valmistelu on näinä päivinä kiivaimmillaan.
- Budjetin ohella hallitus yrittää tehdä päätöksiä uudistuksista, jotka lisäisivät työllisyyttä. Päätösten kirjo voi olla lavea aina asuntopolitiikasta työttömyysturvan uudistuksiin. Osa päätöksistä tehdään ensi viikolla budjettiriihessä, osa siirtyy kevääseen.
- Ratkaisua haetaan siihen, miksi avoimia työpaikkoja on paljon samaan aikaan, kun työttömyys on korkealla.
- Poliitikot ovat viritelleet viime päivinä keskustelua varsinkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta eli tason laskemisesta työttömyyden kestäessä.
- Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vedonnut työmarkkinajärjestöihin, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa saisi käyttää laajemmin starttirahaksi yrityksen perustamiseen tai palkkatueksi.
- Hallitusneuvotteluissa sovittuna tavoitteena on työllisyyden lisääminen 110 000 ihmisellä.