Hallituksen kaksipäiväisen puoliväliriihen avauspäivän selkein päätös oli varovainen muutos apteekkien sääntelyyn. Vaikeammat työllisyystoimet hallitus jätti tiistaille ratkaistaviksi. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että suuret veropäätökset hallitus tekee syksyn budjettiriihessä. Seuraavat asiat nousivat pinnalle maanantaina.
Kestävyysvajeen kuolettaminen
Hallitus yrittää kuroa umpeen kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on päättänyt neljän miljardin säästöistä ja neljän miljardin uudistuksista, mutta työllisyystoimissa riittää vielä tekemistä.
- Nyt ensimmäisen päivän puolivälissä kerrotaan, että 80 prosenttia kymmenen miljardin urakasta on kahdessa vuodessa tehty, joten en ihan pienenä pidä tätä lopputulosta, Sipilä sanoi.
Uudistuksiin Sipilä laski esimerkiksi sote-uudistuksen kustannustason nousuun tuoman kolmen miljardin euron säästön.
Sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauslain lausunnot eivät maalaa yhtä onnellista kuvaa, sillä sosiaali- ja terveysministeriön maanantaina julkaiseman yhteenvedon mukaan 80 prosenttia vastanneista yli 600:sta lausunnonantajasta asettaa tavoitellut kustannussäästöt kyseenalaisiksi.
Uudistuksiin kuuluu myös kuntien kustannusten karsiminen miljardilla eurolla. Viime vuonna uudistus laajennettiin koskemaan kuntien lisäksi myös maakuntia ja koko julkista sektoria.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on toistaiseksi karsittu vasta 130 miljoonan euron edestä.
- Näemme teemojen muodostavan uskottavan polun miljardiin, mutta on totta, että tämä vaatii jatkotyötä, Vehviläinen sanoi.
Sipilän mukaan tavoite velaksi elämisen lopettamisesta 2021 mennessä lasketaan ilman suunnitelmissa olevia hävittäjä- ja taistelulaivahankintoja, joiden arvo voi olla noin 10 miljardia euroa.
- Eduskuntapuolueiden kesken on sovittu, että emme pane etuuksia ja palveluita hankintojen kanssa vastakkain. Varmaan ainakin osaksi hankinnat tehdään velalla.
Itsehoitolääkkeille kilpailua
Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) mukaan uusien apteekkien mahdollista lukumäärää ei ole arvioitu. Hallituksen niin sanotun apteekkityöryhmän vetäjä, kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) uskoo, että apteekkilupien määrä kasvaa.
- Fimealle esitetään aktiivisempaa roolia apteekkien määrän lisäämisessä. Nykyään kunnasta on tultava signaali, että tarvitaan lisäapteekkeja, Saarikko sanoo.
Kaikkia reseptivapaita itsehoitolääkkeitä saisi hallituksen linjauksen mukaan myydä suositushintaa halvemmalla, eli esimerkiksi särkylääkkeitä voisi myydä alennuksella.
Lisäksi hallitus sallii tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamisen päivittäistavarakauppaan. Esimerkiksi lääkerasvat voisivat tulla päivittäistavarakauppaan, mutta särkylääkkeet eivät.
Hallitus selvittää apteekin omistamisen mahdollistamista myös avoimen yhtiön muodossa. Myös siinä mallissa proviisori omistaisi enemmistön apteekista, mutta myös muut samassa apteekissa työskentelevät voisivat ryhtyä osaomistajiksi.
- Nykyisin pitää kiertää pienempiä apteekkeja ja ehkä 40-vuotiaana voi ryhtyä omistajaksi. Näin valmistunut proviisori pääsisi omistajaksi, Saarikko sanoo.
Puoliväliriihi jatkuu tiistaina - näistä odotetaan ratkaisuja
Millaisia keinoja löytyy työllisyyden vahvistamiseen? Hallitus etsinee vastauksia kannustinloukuista. Esillä ovat olleet muun muassa asumistuki ja päivähoitomaksut.
Tuleeko ministerinsalkkuja lisää? Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi maanantaina, että jos ministereitä tällä hallituskaudella lisätään, se tapahtuu tiistaina.
Turvallisuuteen ja erityisesti suojelupoliisille on odotettavissa lisärahaa lähialueilla tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen.
Lisää rahaa on odotettavissa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta haetaan yritystukien karsimisesta.
Saako hallitus sovittua mitään perhevapaiden uudistamisesta? Kokoomus on kiirehtinyt uudistusta, perussuomalaiset suojelee kotihoidontukea.
Löytääkö hallitus keinoja eriarvoistumiskehityksen kääntämiseen?
Hallitus puski yllättäen ammatillista koulutusta koskevan laajan uudistuksen eteenpäin puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä maanantaina. Samaan syssyyn se sopi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevasta kokeilusta, jonka puolesta etenkin perussuomalaiset ovat rummuttaneet.
Elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtuun kokeiluun osallistuisi enintään 2 200 oppilasta, jotka saavat itse valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan se on arvioitu sopivaksi määräksi, että kokeilun tuloksilla on jotain relevanssia.
Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun ja että se olisi hiertänyt hallituspuolueiden välejä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) ei vahvistanut STT:lle, että perussuomalaisilla olisi ollut ehtoja.
- En kommentoi hallituksen sisäisiä keskusteluja. Olemme hyvin tyytyväisiä, että kielikokeilu etenee ja järkevässä mittakaavassa, Terho viestitti.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja Sipilä sanoivat kuin yhdestä suusta, että kokeilusta on sovittu hallitusohjelmassa ja siitä pidetään kiinni.
Ammattikoulutus siirtyy työpaikoille
Ammatillinen koulutus uudistetaan täysin, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Uudistus lisäisi tuntuvasti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Opiskelijoita ohjaisivat työpaikoilla opettajat ja työpaikkaohjaajat.
- Reformin tavoite on vastata nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja turvata yrityksille ja työelämälle osaavien työntekijöiden saatavuus, luonnehti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Opiskelija voisi hankkia osaamista itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opinnoissa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen.
Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen suunnitelma, jossa selvitetään, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten sitä kannattaa hankkia. Suunnitelman laatisi opettaja tai opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa.
- Ennen meillä on ollut nuorten ja aikuisten koulutus erikseen, nyt meillä on yksi ja yhtenäinen ammatillinen koulutus.
Koulutukseen olisi jatkuva haku ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.
Lakiehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se työelämässä käytännön työtehtävissä.
Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360:sta 150:een.
Opettaja tärkein jatkossakin
Uudistuksen sisällöstä on käyty kovaa vääntöä työantajien, koulutuksen järjestäjien, OAJ:n ja opiskelijajärjestöjen välillä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ sai läpi vaatimuksensa, että opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja.
OAJ on myös vaatinut perusrahoituksen osuudeksi vähintään 60:tä prosenttia, mutta hallitus kaavailee, että rahoituksesta 50 prosenttia olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa rahoitusta.
Lisäksi 15 prosenttia maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja palautteen perusteella.