Suomen oikeuskäytäntöön on tulossa jättimäinen muutos, jos hallitusneuvotteluissa tehty säästöesitys menee läpi.
Nopeutettuun oikeuskäsittelyyn, eli niin sanottuun summaariseen menettelyyn, voi tällä hetkellä viedä lieviä ja riidattomia tapauksia, joissa maksimirangaistus voi olla enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Uuden linjauksen mukaan myös vakavampia rikoksia halutaan pois käräjäoikeuksista. Hallituksen linjauksen mukaan nopeutettuun menettelyyn halutaan ottaa mukaan myös rikokset, joissa tekijä voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen.
Tällaisia tekoja ovat muun muassa pahoinpitelyt, kiristykset ja petokset.
Hallitusohjelmassa linjauksesta puhutaan rangaistusmääräysten käyttöalan laajentamisena.
Esimerkiksi riidattomassa pahoinpitelytapauksessa poliisi kirjoittaisi rangaistusmääräyksen ja syyttäjä vahvistaisi sen. Tapaus ei siis päätyisi lainkaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, ellei syytetty sitä vaatisi.
Hallitusohjelmassa on laskettu, että käräjäoikeuksilta siirtyisi kevennettyyn menettelyyn vuosittain noin 30 000 tapausta ja muutoksen on arvioitu tuovan vuosittain noin 40 miljoonan euron säästöt.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää linjausta yllättävänä ja hyvin ongelmallisena oikeusturvan kannalta.
- Pidän hyvin arveluttavana, että poliisille siirrettäisiin näin paljon toimivaltaa. Tässä on se riski, että jatkossa esimerkiksi pahoinpitelyistä määrätäänkin sakkoja, vaikka seurauksena pitäisi olla vankeutta tai yhdyskuntapalvelua, kun sakko on helpompi, halvempi ja nopeampi kirjoittaa.
Tolvasen mielestä on ylipäätään ongelmallista, että syyttäjä voi määrätä rangaistuksia. Jos esimerkiksi tekijä ei tunne omaa oikeuttaan ja pitää poliisia ja syyttäjää automaattisesti auktoriteetteina, hän ei välttämättä osaa käyttää oikeuttaan ja viedä asiaa riippumattoman tuomarin käsiteltäväksi.
- Sen takia tuomioistuin on, että siellä asia ratkaistaan puolueettomasti. Täytyy muistaa, että syyttäjä ja poliisi ovat asianosaisia. Onhan se kovin erikoista, että asianosainen määrää rangaistuksen.
Tolvanen sanoo, että hallitusohjelman linjaus kuulostaa hätäiseltä heitolta. Hän epäilee, ettei oikeusoppineita ole kuultu asiassa lainkaan.
- Tuleehan tämä yllätyksenä. En ole kuullut yhdenkään oikeustieteilijän tällaista ehdottavan. Tämä tulee jostain muualta.
Jos hallituksen linjaus viedään lakiin, säästöjä kohdentuisi muun muassa tuomioistuimiin, oikeusapuun, yksityisiin oikeusavustajiin ja syyttäjiin. Tolvanen sanoo, että lainmuutos siirtäisi painetta erityisesti syyttäjävirastolle.
- Käytännössä siis merkittävä osa käräjäoikeuden kirjallisista menettelyistä siirtyisi poliisin ja syyttäjän ratkaistavaksi. Syyttäjät ovat jo nyt ylityöllistettyjä. Ihmettelen, että miten syyttäjä nykyisillä resursseilla pystyisi hoitamaan nämä tapaukset.
Tolvanen sanoo, että säästöjä voisi yrittää mieluummin hakea sillä, että yksinkertaisissa oikeustapauksissa käsittely siirtyisi suoraan poliisilta tuomioistuimelle.
- Syyttäjäporras ohitettaisiin siis kokonaan esimerkiksi tapauksissa, joissa valitetaan sakoista.
Hallitusohjelmassa on arvioitu, että rangaistusmääräysten laajentaminen voisi astua voimaan vuonna 2018.