Yksi hallitusneuvotteluiden kiinnostavimmista kysymyksistä on tulevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hellimä biotalous.
Biotalous ja puhtaat ratkaisut nostettiin jo yhdeksi viidestä painopistealueesta, jonne uusi hallitus aikoo ohjata kasvupanostuksia leikkausten keskellä.
Tarkoitus on lisätä vientiä, omavaraisuutta ja työpaikkoja sekä saavuttaa sovitut ilmastotavoitteet.
Vielä keskiviikkona ei ollut tietoa, miten hallitusneuvotteluita käyvät puolueet aikovat biotaloutta edistää.
Pohdittavana on ainakin elinkeinoelämän järjestöjen puukuljetuksien turvaamiseksi pyytämä tuntuva lisärahoitus pikkuteiden ja siltojen parantamiseen.
Hallitus joutuu kuuntelemaan metsäteollisuutta tarkkaan, koska se on yksi harvoista teollisuudenaloista, joka on pitänyt esillä isoja investointeja.
Lännen Median tietojen mukaan myös ympäristöverojen korotus pyörii monissa papereissa. Niillä voidaan ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan.
Erään lähteen mukaan hallitusneuvotteluissa on selvä tahto parantaa energiaomavaraisuutta. Se hoituisi kiristämällä fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta kotimaisten uusiutuvien eduksi.
Mitä muuta hallitus ylipäänsä voi tehdä lunastaakseen biotaloudelle asetetut odotukset? On selvää, ettei maa siirry biotalouteen millään yksittäisellä mahtikäskyllä.
- Kestävää taloutta tukevat valinnat pitää tehdä ihmisille helpoksi, sanoo johtava asiantuntija Eeva Hellström Sitran strategiayksiköstä.
Hellströmin mukaan ihmiset kyllä tekevät arjessaan kestäviä valintoja, kunhan se on helppoa ja hyvän asian puolesta.
Hallitus voi vaikuttaa sääntelyllä, eli vaikkapa tiukentamalla puurakentamisen tavoitteita tai poistamalla fossiilisen energian verohelpotuksia. Hellströmin mukaan myös norminpurkutalkoot voivat olla avuksi.
- Hyvä esimerkki on aurinkosähkön tuottaminen kodeissa. Se lähti kasvuun, kun ylijäämäsähkön myyminen verkkoon tehtiin mahdolliseksi.
Biotalous tarkoittaa uusiutuviin resursseihin perustuvaa taloutta. Usein rinnalla puhutaan cleantechistä ja kiertotaloudesta. Kaikkia tarvitaan, jotta väestönkasvua, ilmastonmuutosta ja muita globaaleja ongelmia ei sysättäisi tulevien sukupolvien niskaan.
Hellströmin mielestä biotaloutta ei tulisi nähdä uutena, erillisenä toimialana, vaan enemmänkin kokonaisvaltaisena toimintatapana, joka läpäisee koko yhteiskunnan.
Sitran selvitykset antavat osviittaa alan bisnesnäkymistä. Puoli vuotta sitten se arvioi, että kiertotalous voisi tuottaa kotimaassa 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Konepajateollisuus hyötyisi eniten, jos nyt jätteeksi meneviä materiaaleja ryhdytään tosissaan käyttämään uusioraaka-aineina.
Sitran maanantaina julkistama tuorein selvitys koskee energia-alan cleantech-mahdollisuuksia.
Sen mukaan fossiilisen energian korvaaminen bioenergialla parantaisi merkittävästi vaihtotasetta, loisi uusia työpaikkoja ja vähentäisi päästöjä.
Esimerkiksi biokaasun tuotantoa lisäämällä voisi syntyä yli 3 000 uutta työpaikkaa ja 200 miljoonan euron parannus vaihtotaseeseen vuoteen 2030 mennessä.
Vastaavia vaikutuksia laskettiin muun muassa tuulivoimalle, lämpöpumpuille ja energiapihille rakentamiselle sekä sähköautoilulle.
Kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät viime vuonna EU:ssa noin 4,5 prosenttia edellisvuodesta päästökauppasektorilla, EU-komissio kertoi maanantaina.
Muutos koskee voimalaitoksia ja teollisuutta, mutta ei esimerkiksi liikennettä ja maataloutta.
Merkittävää on, että päästöt vähenivät, vaikka EU:n talous kääntyi kasvuun. Yleensä päästöt kasvavat nousukaudella ja vähentyvät taantumassa.
Talouskasvun ja päästöjen irtikytkentä näkyy ensimmäistä kertaa myös maailman mittakaavassa.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoi pari kuukautta sitten, että maailman energiantuotannon päästöt eivät enää lisääntyneet viime vuonna, vaikka maailman talous kasvoi kolmella prosentilla.
IEA:n tilastoissa päästöt ovat pysyneet ennallaan tai vähentyneet vain kolmena vuotena aiemmin ja selitys on aina ennen löytynyt taantumasta.