Suomen puolustuspoliittisessa historiassa käännettiin torstaina uutta sivua, kun hallitus kertoi esittävänsä lakimuutosta, joka toisi päätökseensä Suomen vuosikymmeniä vanhan ehdottoman ydinasekiellon.
Hallituksen esityksen mukaan ydinräjähteiden tuominen Suomeen ja niiden kuljettaminen Suomen kautta olisi jatkossa mahdollista, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.
Asiasta kertoivat torstaina tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusministeriö tiedotteessaan.
– Muutoksessa ei ole kyse sitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita, tai että sellaista suunniteltaisiin Natossa. Syy ei myöskään ole Ranskan presidentin (Emmanuel Macronin) ydinpelotetta koskeva puhe tai Euroopassa käyty keskustelu, Häkkänen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Muutoksia esitetään Suomen ydinenergia- ja rikoslakiin. Ehdoton ydinasekielto ei vastaa Suomen tarpeita Naton jäsenenä, sanoo Häkkänen.
– Suomen on maksimoitava turvallisuuttaan, jolle kriittisintä on Venäjän aiheuttama pitkäaikainen uhka, Häkkänen sanoi.
Venäjän vastalauseeseen varauduttu
Häkkäsen mukaan Suomen lainsäädäntö muutetaan esityksellä samanlaiseksi Naton valtavirran kanssa.
Esitys lakimuutoksesta lähetetään lausuntokierrokselle ja sitten eduskunnan käsittelyyn. Kansanedustajille tarjotaan turvaluokitetut tiedot asiasta perehdyttäväksi ennen päätöstä.
Valtionjohto on varautunut siihen, että Venäjä ilmaisee vastalauseen Suomen lakiesitykselle, kertoi Häkkänen.
Puolustusministerin mukaan Venäjä on yleensä esittänyt vastalauseen Suomen puolustuksellisista ratkaisuista. Hän lisäsi Venäjän tietävän, että Suomi on Naton jäsen ja että siihen liittyvät ydinaseet.
Lakiesitys ei nosta riskiä Venäjän sotilaallisiin toimiin vaan vähentää sitä, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan Yhdysvaltoja on informoitu Suomen lakiesityksestä samaan tapaan kuin kaikkia muitakin liittolaisia.
Suomi on myös saanut kutsun Ranskan presidentti Macronin aloittamiin keskusteluihin ydinaseista, sanoi Häkkänen.
Valmistelu herätti soraääniä
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kritisoi hallituksen tapaa valmistella asiaa ennen Häkkäsen tilaisuutta.
– Täytyy todeta se, että tämä prosessi ei ole mennyt kuin Strömsössä, vaan on pidetty enempi ulkosaariston puolella oppositiota. Vähän odotettiin, että tämän tyyppiset asiat käsiteltäisiin laajasti parlamentaarisessa yhteistyössä.
Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli hallituksen toimintatapaa.
– Meille tärkeää on, että isoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä Suomessa valmisteltaisiin hyvän, tuloksia tuottaneen konsensusperiaatteen mukaisesti mahdollisimman laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä, Lindtman sanoi eduskunnassa toimittajille ennen Häkkäsen tilaisuutta.
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan ydinaserajoituksia purkavaa esitystä ei käsitelty etukäteen parlamentaarisesti asian herkkyyden takia.
Häkkäsen mukaan valtionjohdossa päädyttiin siihen, ettei turvaluokitettuja tietoja jaeta etukäteen kaikille kansanedustajille. Viime kädessä eduskunta päättää lakiesityksestä.
STT:n työryhmä: Lassi Lapintie, Saara-Miira Kokkonen, Saila Kiuttu, Iiro-Matti Nieminen, Terhi Riolo Uusivaara, Aliisa Uusitalo