Hallituksen esityksessä arvioidaan, että liikennekaaren ensimmäinen vaihe synnyttää noin 5 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Näistä työpaikoista melkein 2 000 syntyisi taksiliikenteeseen ja yli 2 000 tieliikenteen tavarankuljetukseen.
Liikennekaaren toisen vaiheen vaikutusarvioinnit tulevat myöhemmin valmistelun edetessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.
- Kakkosvaiheessa arvioidaan esimerkiksi ammattipätevyydet kaikilta aloilta, joten ihan varmasti sielläkin on työllisyysvaikutuksia, Rantala sanoo.
Hallitus pääsi aiemmin tällä viikolla sopuun liikennekaaren ensimmäisestä vaiheesta ja hyväksyi tänään esityksensä. Taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin lupa, mutta määrä- ja hintasääntelystä luovutaan.
Myöhemmin liikennekaaressa on edessä vielä toinen ja kolmas vaihe.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi syyskuun alussa, että hankkeen rohkeusasteesta riippuu 20 000 uuden työpaikan toteutuminen. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on arvioinut, että liikennekaari voi tuoda kaiken kaikkiaan 20 000 uutta työpaikkaa.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että maaliikennepalvelut olisivat ilman liikennekaartakin vuonna 2020 työllistäneet lähes 15 000 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Liikennekaaren ensimmäisen vaiheen ansiosta arvio on siis 5 700 työpaikkaa suurempi.
Taksien määrä kasvaa
Suurin vääntö hallituksen sisällä käytiin taksien sääntelyn keventämisestä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että taksien määrä kasvaa, koska määräsääntelystä luovutaan. Ruotsissa taksien määrä on sääntelyn purkamisen jälkeen kasvanut, kun Suomessa määrä on pysynyt vuosia samalla tasolla.
Esityksen mukaan taksien hintojen laskun tasoa on vaikea arvioida, koska toimivilla markkinoilla kannattamattomat palvelut karsiutuvat pois. Estys kuitenkin olettaa, että hinnat vaihtelevat nykyistä enemmän kysynnän mukaan.