Poliittinen draama velloi Suomen yli tiistaina, kun 20 perussuomalaisten kansanedustajaa erkani perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaan Uusi vaihtoehto -ryhmäänsä. Käänteet nostivat esiin myös erilaisia näkemyksiä tilanteesta tutkijoiden piirissä.
Yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen Helsingin yliopistosta sanoi, että Suomi on siirtymässä Sipilä kakkosen kauteen, vaikka ministerit pysyisivätkin samana. Kaikki perussuomalaisten ministerit lähtivät uuteen ryhmään. Minkkinen sanoi, että puitteet ovat muuttuneet niin merkittävästi, ettei hallitusta voi enää ”hyvällä tahdollakaan” pitää samana kuin aiemmin.
Minkkinen sanoo ymmärtävänsä, että pääministeri haluaa epävarmassa tilanteessa korostaa jatkuvuutta ja sitä, että työ jatkuu hallitusohjelman mukaisesti.
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo puolestaan arvioi, että hallitus voi olla jopa aiempaa toimintakykyisempi, jos yhteistyö Uusi vaihtoehto -ryhmän ja ministereiden kanssa jatkuu.
Paloheimon mukaan uusi ryhmä on todennäköisesti yhtenäisempi kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Hän arvioi, että hallitus voisi olla koossa muutamassa päivässä, tosin sen pitää mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa eli asiasta järjestetään äänestys.
Draama jatkunee
Valtiotieteen professori Göran Djupsund Åbo Akademista toteaa uutistoimisto TT:n haastattelussa, että hallituksen legitimiteetti voidaan kyseenalaistaa, koska ministerit eivät enää edusta sitä puoluetta, jonka edustajina heidät valittiin hallitukseen. Hän pitää menettelyä erittäin poikkeuksellisena.
Professori Minkkisen mukaan erityisen kiinnostavaa on nyt se, mitä tapahtuu uuden eduskuntaryhmän ja perussuomalaisten ryhmän välillä. Hallituksen ja Sipilän kannalta tärkeää on Minkkisen mukaan se, että pääministerin on voitava luottaa uuden ryhmän haluun edistää hallitusohjelmaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tiistaina, ettei hallitusohjelmaan ole tulossa muutoksia.
–Nyt kun puhutaan uudesta, vastamuodostuneesta ryhmästä, ei ole todisteita, että kykeneekö se tämän tyyppiseen työskentelyyn. Tässä suhteessa voi olla, että Sipilän ja Timo Soinin (uv.) henkilökohtaiset suhteet ovat vakiintuneita ja Sipilä luottaa Soinin saavan ryhmän toimimaan halutulla tavalla.
Emeritusprofessori Paloheimon mukaan perussuomalaisten hajoaminen ei sinänsä ollut yllättävää, sillä monet jäsenet eivät pidä jyrkästä maahanmuuttolinjasta.
Hän muistuttaa, että puolueita on hajonnut aiemminkin. Vuoden 1958 vaalien jälkeen osa SDP:n kansanedustajista erosi erilliseksi ryhmäkseen, ja vuoden 1972 jälkeen SMP:n eduskuntaryhmä hajosi.