Vuodenvaihde on monella tavoin taitekohta. Uutta vuotta siivittää usein usko ja odotus paremmasta. Optimistisimmat tekevät vasittuja lupauksia. Tiedetään yksittäistapauksia, että niitä ei ole kyetty pitämään.
Juha Sipilän (kesk) hallituksella ei ole kovin vahvoja perusteita odottaa suuria tulevalta vuodelta. Hallitus on nyt ollut vallassa hieman yli 200 päivää.
Tavallisesti hallitus saa työrauhan ja suojan kärkevämmältä kritiikiltä ensimmäisen sadan päivän ajaksi. Puhutaan kuherruskuukaudesta.
Sipilän joukkueelle ei suotu edes tätä suoja-aikaa. Kritiikkiä ja arvostelua on riittänyt hallituskauden alkumetreiltä lähtien.
Yksi arvostelun pohja-asetelma syntyi jo vaaliyönä. Sosiaalidemokraatit kärsivät suurtappion ja karkulaiset ohjasivat kannatuksensa pääosin perussuomalaisille.
Vaikka loppukesän ja syksyn aikana suuri osa hallituksen rattaisiin heitetyistä kapuloista on tullut ay-liikkeen taholta, niissäkin näkyy viime kädessä juuri demarien ärtymys. Todennäköisesti uho vain vahvistuu, kun Sdp:n gallupkannatus on kohonnut nopeasti.
Oppositio ei ole löytänyt mitään hyvää hallituksen tekemisistä. Sipilän hallitus sai edeltäjiltään perinnön, jossa riittää perkaamista vuosiksi eteenpäin. Sen lisäksi hallitus on vaikeuttanut asemaansa omalla toiminnallaan.
Hallitus on soutamisellaan ja huopaamisellaan, päätöksillään ja kohta niiden pyörtämisillään sekä toistuvilla määräaikojensa rikkomisilla tarjonnut niin monta syöttöä suoraan opposition lapaan, että vain täysi tumpelo olisi jäänyt niistä maaleitta.
Enemmistöparlamentarismin oloissa hallituksen kaataminen on käytännössä miltei mahdotonta.
Opposition välikysymykset ovat jo kauan sitten talttuneet lähinnä keskustelumahdollisuudeksi opposition sellaiseksi arvioimasta asiasta. Nyttemmin välikysymysten tiheys ja usein kevyt asiasisältö on vesittämässä tämänkin merkityksen.
Ei Sipilän hallitus ole silti turvassa. Jo alkujaan hallituksen heikoimmaksi lenkiksi arvioitiin perussuomalaiset.
Vaalipäivästä puolue on menettänyt jo puolet kannatuksestaan. Jos kannatuspako jatkuu, perussuomalaisten ja samalla hallituksen asema käy vaikeaksi.
Hallituksen syliin on kaatunut asioita, ennen muuta turvapaikanhakijoiden valtava määrä, joihin perussuomalaiset ottivat vaalikentillä kaikkein jyrkimmän asenteen. Nyt puolueen pitäisi hallituksessa löytää niihin asiallinen ja inhimillinen ratkaisu.
Eri puolilta Suomea alkaa näkyä merkkejä, että perussuomalaisten kentälle Suomen "mukautuminen" on vaikeaa. Kuinka pitkään Timo Soini kykenee taiteilemaan kenttänsä, hallituskumppaneittensa ja opposition puristuksessa? Vaikealta vaikuttaa.