Hallituksen niin sanotusta pakkolakipaketista annettiin määräaikaan mennessä 42 lausuntoa, joista 41 käsiteltiin. Puolet lausunnoista on kielteisiä ja vajaat 30 prosenttia myönteisiä.
Myönteisesti pakettiin suhtautuvien työnantajajärjestöjen kannatuskaan ei ole ehdotonta, vaan ne vaativat esitykseen lukuisia muutoksia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö yhteenvedossaan.
Useissa lausunnoissa toivottiin hallitukselta arviota esityksen taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista.
Sekä työnantajat että työntekijät ovat tyytymättömiä esimerkiksi esitykseen helatorstain ja loppiaisen muuttamisesta palkattomiksi vapaapäiviksi.
- Työntekijäpuoli on huolissaan palkan alenemisesta ja työnantajapuoli pitää muotoilua tehottomana ja epäkäytännöllisenä, yhteenvedossa todetaan.
Kolmikannan ulkopuolisista tahoista kuten taloustutkimuslaitoksista ja yliopistoista kielteisen tai kriittisen lausunnon antoi 62 prosenttia ja positiivisen 7 prosenttia.
Perustuslakiasiantuntijoista vain yksi, Hankenin professori Niklas Bruun, antoi lausuntonsa. Hänen mielestään esityksessä on kansainvälisten velvoitteiden kanssa ristiriidassa olevia kohtia, joilla on riski estää esityksen jatkokäsittely nykymuodossaan.
- Tämän tulkinnan valossa ja ottaen huomioon eri alojen hyvin vaihtelevat tavat maksaa palkkaa ja muita etuuksia vuosilomalta lienee hyvin mahdollista, että kaavailtu järjestelmä joiltakin osin tulee olemaan ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan ja työaikadirektiivin kanssa, koska se saattaa vähentää taloudellisia etuuksia neljän palkallisen viikon vuosiloman ajalta, Bruun sanoo lausunnossaan.
Hän muistuttaa, että Euroopan tuomioistuin on kehittänyt mittavan oikeuskäytännön, joka muodostaa eräänlaisen EU-oikeudellisen vuosilomasääntelyn.
Hallitus aikoo antaa lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn helmikuussa.