Työllisten määrä on kasvanut vahvasti hallituskauden aikana, mutta siinä on alueellisia eroja. Kasvu painottuu erityisesti läntiseen ja eteläiseen Suomeen, kun joissain maakunnissa työllisten määrä on jopa laskenut.
Maakunnista työllisten määrän kasvu on nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Absoluuttisesti eniten uusia työllisiä on Uudellamaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla työllisten määrä oli huhti-kesäkuussa 2015 vielä noin 167 000, kun tänä vuonna vastaavalla ajalla määrä on noin 184 800, kertovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kausitasoitetut luvut.
Nokia vaikuttaa yhä jälkijunassa kasvuun.
– Pohjois-Pohjanmaa piristyi melko nopeasti Nokian alasmenon jälkeen. Nokiasta työttömäksi jääneet ovat perustaneet uusia yrityksiä. Alueen ikärakenne on suhteellisen nuori korkean syntyvyyden ja yliopiston ansiosta, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:stä.
Hän arvelee samojen syiden vaikuttavan kasvuun myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Alueilla on yliopiston ja Nokian tuomaa osaamista. Varsinais-Suomessa Uudenkaupungin menestys on taas vaikuttanut asiaan.
– Työllisyyden kasvu missään näissä (maakunnissa) ei ihan hirveästi teollisuudesta tule vaan palveluiden puolelta. Ylipäätään se, että kun on tullut toimeliaisuutta ja rahaa, niin samalla palvelut kasvavat.
Laskua osassa maakunnista
Menestys ei kasaudu kaikille alueille. Kainuussa työpaikkojen määrä on vähentynyt hallituskauden aikana. Huhti-kesäkuussa 2015 työllisten määrä oli hieman yli 29 600, vuoden 2018 huhti-kesäkuussa taas noin 28 800.
– Muuttotappiot ovat yksi syy. Kainuun työllisyysaste on parantunut mutta työllisten määrä vähentynyt, kun työikäinen väestö vähenee ikääntymisen ja muuttotappion myötä, sanoo Huovari.
Työllisten määrä on laskenut myös tämän vuoden toisella neljänneksellä ainakin Ahvenanmaalla, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan.
Työllisyys näyttää yleisesti jatkavan kasvuaan.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys koheni kesäkuussa. Työllisiä oli kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystavoite alkaa olla hyvin lähellä. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli kesäkuussa 71,8 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.
Päätoimialoista työllisyyden kasvu on merkittävintä palveluissa.
– Tärkein syy työllisyyden kasvulle löytyy luonnollisesti talouskehityksestä: talouskasvu on yllättänyt positiivisesti maailmalla, sanoi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus tiedotteessa.
Aktiivimalli tai valetyölliset parantavat työllisyyslukuja vain aavistuksen, hän sanoo. Suurin osa työmarkkinoiden toipumisesta tulee pysyvistä täysiaikaisista työsuhteista.