Eurooppaan nyt kriisimaista suuntautuva hallitsematon maahantulo sekä tulevaisuuden ilmastopakolaisuus nähdään keskeisinä turvallisuusuhkina, sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa todetaan.
Strategian mukaan kotoutuminen, integroituminen ja osallistuminen koulutukseen ja työelämään ehkäisevät syrjäytymistä ja näköalattomuutta, jotka toimivat ääriliikkeiden polttoaineena niin kriisimaissa kuin Suomessakin. Riskiksi nähdään maahanmuuttajayhteisöjen keskittyminen tietyille alueille.
Muuttoliikkeen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään juuri ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien takia. Vuonna 2030 jo viidenneksen pääkaupunkiseudun väestöstä arvioidaan olevan vieraskielisiä. Myös maahanmuuton myötä kasvava äärioikeiston ja autoritääristen ideologioiden nousu ja sen liepeillä tapahtuva radikalisoituminen koetaan uhaksi.
– Maahantuloon liittyy turvallisuusriskejä, kuten terrorismiyhteyksiä, ulkomaalaisvastaisten ääriliikkeiden nousua sekä erimuotoista rikollisuutta. Maahanmuuton on pysyttävä hallittuna, raportissa sanotaan.
Samalla maahanmuuttoa pidetään selvityksessä voimavarana, sillä Suomen huoltosuhde heikkenee edelleen väestön ikääntyessä.
Väestön keskittyminen halutaan ehkäistä
Sisäministeriö aikoo lisätä yhteistyötä muun muassa kuntien ja tulevien maakuntahallintojen kanssa, jotta väestön keskittymistä voitaisiin ehkäistä. Tarkoituksena on pyrkiä luomaan myös hyviä väestösuhteita, etteivät maahanmuuttajat jää muun yhteiskunnan ulkopuolelle.
Uhkiin varaudutaan sisäministeriössä muun muassa keräämällä, analysoimalla ja raportoimalla tietoa keskeisiksi tunnistetuista sisäisen turvallisuuden ilmiöistä. Tutkimustietoa terrorismista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta pyritään lisäämään.
Samalla kun tietoa kerätään, sen kulkua eri alojen viranomais- ja järjestötoimijoiden välillä aiotaan parantaa.