Perussuomalaiset vaatii kielteisen turvapaikan saaneiden ihmisten säilöönottamista, kunnes heidän palauttamisensa on mahdollista. Puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan tämänhetkinen laki mahdollistaa säilöönoton, jos ihmiseen liittyy yksilöllinen ja osoitettu riski katoamisesta.
– Jos on saanut kielteisen päätöksen ja kieltäytyy poistumasta, tämä pitäisi tulkita indikaatioksi siitä, että aikoo jäädä laittomasti maahan ja on vaarassa kadota, Halla-aho sanoi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hyvinkäällä.
– Konttikylä vai kasarmi, kuten varapuheenjohtaja Hakkarainen sanoi, on täysin yhdentekevää. Tämä on aivan varmasti fyysisesti järjestettävissä.
Halla-ahon mukaan puolueella ei ole kantaa siihen, pitäisikö säilöönoton tapahtua ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen vai vasta koko valitusprosessin läpikäyneen lainvoimaisen päätöksen jälkeen.
– Myös oikeutta tehdä toistuvia turvapaikkahakemuksia ilman olosuhteiden tosiasiallista muuttumista pitäisi rajata nykyisestä.
Halla-aho sanoo huvittuneensa siitä, että perussuomalaisten pitkään ehdottamat ja muiden puolueiden tyrmäämät ehdotukset näyttävät nyt kelpaavan muillekin. Halla-ahon mukaan puolue on vuoden 2011 eduskuntavaaleista alkaen ehdottanut kielteisen turvapaikan saaneiden henkilöiden talteenottoa tai jihadistiseen toimintaan osallistuneiden maahanmuuttajien kansalaisuuden peruuttamista.
– Näihin on suhtauduttu nihkeästi, ja niitä on pidetty perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisina, ja nyt olemme viimeisinä päivinä kuulleet samanlaisia ehdotuksia hallituspuolueiden edustajien suusta. Se mikä meidät erottaa hallituspuolueista on, että olemme johdonmukaisesti tätä mieltä.
"Tiedustelulaki ei riitä terrorismin ehkäisyyn"
Halla-aho pitää tiedustelulakia tarpeellisena, mutta yksin riittämättömänä keinona terrorismin torjuntaan. Hänen mukaansa hetken mielijohteesta tehtyjä tekoja ei pystytä torjumaan tiedustelun avulla.
– Kun kyse on usein yksittäisistä tekijöistä, jotka saattavat käyttää yleisesti saatavilla olevia välineitä, kuten autoja ja veitsiä. Sellaisiin tekijöihin ja tekoihin on ennalta vaikea puuttua, oli tiedustelulaki mitä tahansa.
Halla-ahon mukaan ongelmana on se, että Suomeen tulee ihmisiä, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, mutta käyttävät hyväksi turvapaikkajärjestelmää.
– Perimmäinen ongelma on se, että tänne tulee ihmisiä, jotka sisältävät paljon riskejä.
Jos perustuslakia muutetaan tiedustelulainsäädännön takia, perussuomalaiset aikovat Halla-ahon mukaan vaatia, että sitä voidaan muuttaa niin, että paperittomasti maassa olevien vapaata liikkumista voidaan rajoittaa.
– Yleinen riski on, että kielteisen turvapaikan saaneet ihmiset katoavat eikä kukaan tiedä, missä he ovat. Jos ihmistä ei voida palauttaa, eivätkä he suostu vapaaehtoisesti palaamaan, heidät pitäisi ottaa säilöön, kunnes palauttaminen on mahdollista.
Ei ryhmäpäätöstä - yleinen mielipide puoltaa kiirehtimistä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren mukaan puolueen yleinen mielipide on, että tiedustelulaki pitäisi saada mahdollisimman pian voimaan. Meren mukaan puolueessa ei kuitenkaan ole ryhmäpäätöstä asiasta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi tänään kutsuvansa eduskuntaryhmät heti syyskauden alussa neuvottelemaan tiedustelulakien uudistuksesta. Hän vetosi etenkin oppositiopuolueisiin, jotta perustuslain edellyttämä määräenemmistö saadaan aikaan.
Perussuomalaisten Meri pitää tiedustelulain kiirehtimistä enemmän poliittisena kuin perustuslaillisena kysymyksenä.
– Itse katson, että mikä voisi olla yhtä hyvä syy kiireelliselle käsittelemiselle kuin se, että yritetään ehkäistä terrorismia.
Meri huomauttaa, että vaikka tiedustelulain voimaantuloa kiirehdittäisiin, lain sisältö pitää käsitellä erikseen.