Haa­vis­to yrittää luot­sa­ta vihreät kolmen jouk­koon – "reilu muutos" on puo­lueen tavoite il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa

Kuinka suuri puolue vihreät on vaalien jälkeen?

– Tavoitteenamme on olla kolmen suurimman puolueen joukossa.

Vihreillä on kunnianhimoinen tavoite ilmastonmuutoksen torjuntaan (Suomi hiilineutraaliksi 2030-luvulla). Voiko se kääntyä myös vihreitä vastaan, koska vaikutukset ihmisten elämään voivat olla suuria?

– Olemme puhuneet reilusta muutoksesta. Kaikkien on tehtävä oma osansa, mutta ei enempää kuin on mahdollista. Tämä voi mennä ojasta allikkoon, jos ihmisten huolia ei oteta huomioon. On ratkaistava, miten suositaan heitä, jotka vaihtavat autonsa kulkemaan biokaasulla tai laittavat maalämpöjärjestelmän asuntoonsa. Eurooppalaisia autonvalmistajia on painostettava tuomaan markkinoille tuotteita, jotka ovat parempia. Ja täytyy katsoa, miten ihmiset pystyvät niitä hankkimaan.

Voiko ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreiden ajama ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaus vaikuttaa joidenkin suomalaisten työllisyyteen ja teollisuuden pärjäämiseen?

– Ilmastonmuutos tuo tullessaan uutta työtä ja teollisuutta. Toki toisessa päässä on yrityksiä, joiden osalta on katsottava, etteivät verot ja maksut liian nopeasti vaikuta niiden talouteen. Tehdään siirtymäaikoja.

– Ympäristölle haitallisia tukia on valtion budjetissa 3,5 miljardia euroa. Haluamme muutoksia tähän 10 vuodessa, ei yhdessä vuodessa. Aikajana on etsittävä arkijärjen kanssa.

Miten sote-uudistuksen pitäisi edetä?

– Ensi vaiheessa tulisi keskittyä pelkästään sote-palveluiden siirtoon maakunnille ja arvioida maakuntien muut mahdolliset tehtävät vasta myöhemmin. Ongelmien ytimessä kerran toisensa jälkeen ollut markkinamalli on vihdoin hylättävä ja vietävä uudistus maaliin eduskuntapuolueiden suuren enemmistön jakamien tavoitteiden pohjalta.

Kuuluuko koulutusmiljardi edelleen vihreiden ohjelmaan?

– Kyllä. Yliopistoissa, opintotuessa sekä toisella asteella on näkynyt ja tuntunut puutetta. Lisää lähiopetusta tarvitaan erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Peruskouluissa olisi pienennettävä ryhmäkokoja ja luotava opettajille työrauhaa myös avustajia lisäämällä. On mietittävä, millä Suomi elää. Työllisyysprosentin olisi noustava 75 prosenttiin.

Muuttaisiko vihreät jotakin Suomen ulkopolitiikassa?

– Vuoden 2015 maahanmuuttokriisin jälkeen moni on sanonut, että maahanmuuton juurisyihin olisi puututtava. Sorrettujen vähemmistöjen kohtelua voi auttaa kehitysyhteistyöllä ja rauhantyöllä. En ymmärrä logiikkaa, jos leikataan kehitysyhteistyötä eikä myöskään auteta pakolaisia. Seuraavan hallituksen on otettava aktiivinen ote rauhantyöhön ja kehitysyhteistyöhön. Kannatamme puolustusyhteistyötä EU:ssa sekä Ruotsin kanssa.

Mitkä olisivat vihreille mieluisimmat kumppanit hallitukseen?

– On liian aikaista arvioida kokoonpanoja. Oppositioyhteistyö Sdp:n kanssa on toiminut hyvin monissa hyvinvointivaltio-kysymyksissä. Vierastamme kuitenkin voimakasta ay-sidonnaisuutta. Haluamme Suomeen kestävän kehityksen hallituksen.

Voivatko vihreät ja Perussuomalaiset mahtua samaan hallitukseen?

– Meidän olisi vaikea tehdä yhteistyötä sellaisen ryhmän kanssa, joka esimerkiksi ajaisi Suomen EU-eroa, rajoja kiinni, pakolaisten auttamisen lopettamista, kehitysavun lakkauttamista eikä ottaisi ilmastonmuutoksen torjuntaa vakavasti.

Aiotko yhä jättäytyä pois puolueen johdosta kesällä?

– Ei ole syytä muuttaa suunnitelmia. Puoluevaltuuskunnan antama mandaatti on kesän puoluekokoukseen asti. On ollut näitä spekuloijia, että mitä jos olette suurin puolue? Sitten katsotaan, jos tapahtuu jotakin poikkeuksellista vaaleissa. En aio väsyttää itseäni mahdottomiin.