Lapin Kansa Ságat doaimmahus lea oahpásmuvvan prográmmii ja ávžžuha válljet goittot dáid siste juoidá.
Jos háliida geahččat ođđa sámi filmmaid ja dokumeanttaid, de gánnehan mannat lávvardaga geahččat Davvi ruohttasat –filmmaid. Suvi West ja Anssi Kömi Juuret on –oanehašfilmma vuosttaseahket lea Skábmagovain, mii muitala olbmo ruohttasiin ja gullevašvuođas guovtti kultuvrii. Maiddái Jouni West ođđa animašuvdna Guolli čájehuvvo.
Per Kristian Olsena filbma máttasápmelaš Elsa Laula Renberg birra čájehuvvo vuosttas geardde Skábmagovain. Dán nissona birra lea čállojuvvon girji, su birra lea teáhterčájálmas ja leat oaidnán govaid su birra muhto dán háve beassat geahččat filmma. Vareba su birra livčče gávdnon juoga boares filbmabihtáš.
Nuortalaš dokumeanttat
Illudahttá oaidnit prográmmas dokumeanttaid nuortalaččaid birra. Jos lea geahččan Katja Gauriloffa Kuun metsän Kaisa , de soaitá beroštit maid geahččat dáid dokumeanttaid.
Festivála áigge čájehuvvo guokte Jorma Laine bagadan dokumeantta. Ođđa eana doppe muitala das, mo suonnjellaččat Čeavetjávrris oidnet 1938:s filbmejuvvon dokumeantta 40 jagi maŋŋá vuosttaš geardde ja kommenterejit jávkan eallinvuogi. Diet soaitá leat hui erenoamáš.
Nubbi dokumeanta Duođalaš máinnas nuortalaččain fas muitala das, mo kultuvra hilggui smávva nuortalaščeardda.
Rivven – maoriid ja sámiid oktasaš noađđi
Skábmagovat váldá ovdan maid kultuvrralaš ávkkástallama. Ášši lea áigeguovdil ja vuogas go dat gieđahallojuvvo go dat lea oktasaš fáddá maoriide ja sápmelaččaide. Dán fáddii láidesta Suoláduvvon árbbit 1 –filmmat. Bearjadaga čájehuvvo ee. Moana Maniapoto bagadan filbma Guarding the Family Silver , mii muitala maoriid rivvejuvvon kulturárbbi birra.
Lávvardaga fáttás lágiduvvo eaŋgalasgielat panelaságastallan. Panelii servet goit maorit ja sápmelaččat dego Jenni Laiti, Anne Lajla Utsi ja Moana Maniapoto. Fáttá joatká Suoláduvvon árbbit 2-filmmat mas čájehuvvo Leonardo Pakarati filbma Te Kuhane o te Tupuna (The Spirit of the Ancestors) , mii muitala das go Beassášsullos vulget deaivat dolin suoláduvvon bácciid Eurohpá museaide. Dán filmma maŋŋá ságastallo máhcahuvvon sámi kulturárbbis.
Máhccan máttuide –dánsejeaddji máinnas
Dán jagi prográmmas lea maid oanehašfilbma Maccâm madduid – tánssájeijee maainâs , mii muitala Suoma našunálabaleahtas jagiid áigge dánson Auri Ahola birra. Guovssahasteáhteris Ahola joavkkuinis dánsu muohttagis nuvttohat juolggis. Jotteeh dánsačájáhus ovttastahttá sámi kultuvrra ja dánsuma Suomas, ja lea ožžon inspirašuvnna sápmelaččaid fárrestallamis. Vehá gelddoš oaidnit makkárson dat šaddá.
Eará namuhan veara leat guokte álgoálbmotfilmma mat leat leamaš Oscar bálkkašumi evttohassan, namalassii Two Cars, One Night ja Ofelaš .
Muhtumat soitet váillahit prográmmas Amanda Kernell filmma Sameblod ja Gunilla Bresky Solens sønn (Beaivváža bárdni) filmma Áillohaš rohki birra, muhto ammahal beassat geahččat daid muhtun eará oktavuođas vel dán jagi.
Skábmagovat ođđajagimánu 26-29. beivviid Anáris.
Katsaus Kaamoksen kuvia tarjontaan
Moni saamelaiselokuva saa ensi-iltansa Kaamoksen kuvia elokuvafestivaaleilla Inarissa, kuten Suvi Westin ja Anssi Kömin Juuret on ja Elsa Laula Renbergiä käsittelevä elokuva.
Festivaalien aikana keskustellaan kulttuurisesta omimisesta ja aihetta varten on koottu Varastettu perintö 1 ja 2 – kokonaisuudet. Teema on yhteinen maoreille ja saamelaisille.
Tanssitaiteilija Auri Aholan Jotteeh (Kulkijat) tanssivat nutukkaat jalassa lumella, joka ensimmäinen saamelaiskulttuuria ja tanssitaidetta yhdistävä teos maassamme.