Lauantaina helmiäispilvet loistivat Lapin taivaalla näyttävinä. Kyse ei ole mistään yleisestä talvisen taivaan ilmiöstä, vaan niiden näkemiseksi on ilmastossa täytynyt tapahtua monta eri asiaa yhtä aikaa.
Helmiäispilviä esiintyy ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen ilmakehän stratosfäärissä, eli 15–25 kilometrin korkeudella.
Helmiäispilvet muodostuvat stratosfäärissä olevasta vesihöyrystä. Niiden syntymiseen vaaditaan kuitenkin hyvin kylmää pakkasta, noin –85 astetta.
Oulun yliopiston mukaan tänä talvena helmiäispilvien näkemiselle on erityisen otolliset olosuhteet.
– Kun napa- eli polaaripyörre on vahva, kuten tänä talvena, sen keskus on kylmä, ja paikallisesti tuo vaadittu lämpötila voi alittua, Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Salminen sanoo yliopiston tiedotteessa.
Suomessa ja Skandinaviassa on erityiset mahdollisuudet helmiäispilvien muodostumiselle Skandien vuoriston läheisyyden vuoksi. Vuoristojen yli kulkevat ilmavirtaukset saavat aikaan aaltoilua, jonka vaikutus yltää stratosfääriin asti ja paikallisesti kylmentää siellä ilmaa entisestään.
– Jotta helmiäisiä meillä näkyisi, pitää polaaripyörteen kuitenkin liikkua Suomen ylle ja taivaan on oltava selkeä alempana liikkuvista pilvistä, sanoo apulaisprofessori Timo Asikainen.
Stratosfäärin lisääntyneen kosteuden alku on puolestaan eteläisellä Tyynellämerellä. Siellä Hunga Tongan merenalainen tulivuori purkautui alkuvuodesta 2022, ja tonneittain vesihöyryä nousi stratosfääriin saakka.
Asikaisen mukaan poikkeuksellisesta tilanteesta ei ole vielä kovin paljon tutkimuksia.
– On arvioitu, että kosteus aiheuttaa napapyörteen viilenemistä ja mahdollistaa pilvien syntymisen melko kuivassa stratosfäärissä, hän sanoo.
Helmiäispilvet ja otsoniaukko esiintyvät Oulun yliopiston tiedotteen mukaan usein samanaikaisesti. Syynä on se, että helmiäispilvien jääkiteiden pinnalla tapahtuvat kemialliset prosessit tuhoavat otsonimolekyylejä.
Ikuistitko sinäkin kauniit pilvet? Lähetä kuvasi meille tästä: www.lapinkansa.fi/lukijalta/laheta