Gáktái gullet olu čá­le­keah­tes njuolg­ga­du­sat

Sámegákti gullá nannosit sápmelaččaid identitehtii ja čájeha gullevašvuođa olles sámeservodahkii. Gáktái gullet olu njuolggadusat ja jaskes dieđut, maid sápmelaččat čuvvot. Dan dihte sápmelaččat atnet olggobeale gáktegeavaheami loavkašuhttin.

Gákti lea okta oassi sámi kultuvrras, mii lea geavahuvvon juo guhkit áigge erenomážit suopmelaš mátkeealáhusas ja márkanfievrrideamis. Dat sáhttá addit boasttuipmárdusa turisttaide das, ahte geavaheaddji livččii sápmelaš. Maiddái politihkalaš áššiid geažil iešguđetlágan gáktehápmosat leat ihtán sámeservodaga olggobeale olbmuid nala.

Dat lea álgoálbmotbivttas ja sámi árbevieru mielde nissonolmmoš gárvvoha bearraša dahje muhtin bearrašis dahje sogas goarru dan dutnje. Gávttis don oainnát gii don leat. Das leat iežas mihtut ja hápmi. Sápmelaš gal oaidná nuppi olbmos, leago hárjánan guoddit gávtti. Dainna galgá bajásšaddat ovdal ipmirda, maid dat mearkkaša, muitala vuohčulaš Petra Biret Magga-Vars .

Son lea ovdal bargan guhká Sámi duodji -searvvi ságadoallin.

Magga-Vars čilge, ahte eai-sápmelaččain ii leat dat seamma diehtu ja ipmárdus gávtti birra. Sidjiide gákti lea seamma go Lappi-ivnnit: alit, fiskat, ruoná ja ruoksat.

–Dat lea namalassii dat eksohtalaš bealli, man lea álkimus váldit. Sii geavahit fiskada hui olu. Dan ii daga sápmelaš go dat ii leat min árbevierru. Dat lea vehá ártet, ahte sii eai guldal sápmelaččaid go álget digaštallát gávtti birra. Galgá muitit, ahte sámegákti lea álgoálbmoga bivttas, ii mihkkege čuvllaid. Go goarut gávtti, das leat sierralágan teknihkat, oasit ja hámit, deattuha Magga-Vars.

Nu gohčoduvvon fakegákti dušše imitere albma gávtti. Dasa leat gorrojuvvon báttit oktii ja de olbmot doivot dat lea gákti. Diekkár fakegákti ii eisege čuovo daid njuolggadusaid mat sámegávttis leat, muittuha Magga-Vars.

Magga-Varsa mielde buot eanemus kopierejuvvon gávttit leat juste Sámi ravdaguovlluid gávttit, namalassii Eanodaga ja Vuohču gávttit. Daid lea leamašan álki luoikkahallat ja geavahit.

Magga-Varsa mielas lea váidalahtti, ahte dakkár olbmot geavahit gávtti main ii leat makkárge gullevašvuohta sámeservodahkii.

–Son joatká: Jagis 2014 mii doalaimet Anáris riikkaidgaskasaš duodjeriekteseminára, ja doppe bođii maiddái ovdan gákti ja geasa dat gullá. Buot davviriikkaid duodje-searvvit celke: "Gákti lea sápmelaččaid álbmotbivttas ja galgá adnot dasa gullevaš gudnejahttimiin. Duodjesearvvit eai dohkket ahte olbmot geain ii leat gáktegullevašvuohta sámeservodahkii geavahit gávtti sulastahti biktasiid. Dat gávtti sulastahti biktasat eai leat gorrojuvvon sámi árbevieruid ja vugiid mielde ja mielddisbuktet ahte olbmot ožžot boasttudieđuid gáktegeavaheamis ja sámi guovlluid gávttiid birra. Gullevašvuohta dárkkuha dan, ahte olmmoš juogo riegáda dasa dahje oažžu dan náittosdili bokte."

Duodjesearvvit muittuhit ahte sápmelaččain leat iežaset njuolggadusat gáktegeavaheamis. Duojárat oaivvildit ahte sápmelaččain lea vieruiduvvan riekti, nappo čálekeahtes njuolggadusat, ja daid galget olggobeale olbmot maid gudnejahttit. Riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde sámiin lea iežaset kultuvrra ektui iešmearrideapmi, deattuha Magga-Vars. Duodjesearvvit čujuhit Ovttastuvvon našuvnnaid eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa 31 artihkkalii.

–Dát fakegáktefenomena orru leamen dušše Suomas ja sápmelaččat Norggas ja Ruoŧas maid imaštallet dan. Dathan lea min iežamet vuoigatvuohta mearridit iežamet kulturárbbi birra. Lea hui vahát sámekultuvrii ahte olbmot eai gudnejahtte dan, lohká Magga-Vars.

Tästä on kyse

Saamenpuvussa on paljon kirjoittamattomia sääntöjä

Saamenpuku kuuluu keskeisesti saamelaisten identiteettiin ja osoittaa yhteenkuuluvuutta saamelaiseen yhteisöön. Saamenkäsityö –yhdistykset muistuttavat, että saamenpuvun käyttöön liittyy kirjoittamattomia säännöksiä, joita yhteisön ulkopuolisten pitäisi osata kunnioittaa.

Sámi duodji ry:n pitkäaikainen, entinen puheenjohtaja Petra Biret Magga-Varsin mukaan ei ole hyväksyttävää, että saamelaisyhteisön ulkopuoliset ihmiset käyttävät alkuperäkansan vaatetta.