Iso osa identiteettivarkauksista ei koskaan etene syyttäjän tai poliisin pöydältä oikeuteen asti, arvioi johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta. Karhusen mukaan identiteettivarkaudet ovat osa lisääntyvää petosrikollisuutta mutta niiden tutkinta tuppaa pysähtymään ennen oikeussalivaihetta kustannussyistä.
Identiteettivarkaudet voivat olla fyysistä petosrikollisuutta ja nettirikollisuutta mutta myös esimerkiksi kokonaisten yhtiöiden viemistä alkuperäisiltä omistajilta.
- Meillä on tiedossa tapauksia, joissa on toimitettu väärennetyt yhtiökokouspöytäkirjat tai hallituskokouspöytäkirjat, jossa koko yhtiön hallitus ja hallinto on vaihdettu. Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet ovat saaneet täysin vieraat henkilöt eli bulvaanit, Karhunen kertoo.
Kun nimenkirjoitusoikeus on saatu väärille henkilöille, voivat tekijät tilata firman nimiin tavaraa ja ottaa pikavippejä. Vaikka bulvaanit jäävät kiinni, todelliset tekijät taustalta jäävät usein pimentoon.
Identiteettivarkaus on usein väline muihin rikoksiin
Identiteettivarkaudessa tekijä käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa uhrille.
Identiteettivarkaudesta tuomitaan sakkoihin.
Identiteettivarkaus on usein pelkkä väline esimerkiksi maksuvälinepetokseen tai muiden rikosten tekemiseen.