Yritysten järjestämien pikkujoulujen määrä on kasvamassa entisestään, kertoo matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi . Lapin mukaan finanssikriisiä seurasi ravintola-alalla useita vuosia, joiden aikana yritykset säästivät pikkujoulujen kuluista.
–Tilanne näytti viime pikkujouluna aikaisempaa paremmalta, ja nyt se näyttää vielä paremmalta, Lappi sanoo.
–Talouden noususuhdanne näkyy siltä, että yrityksetkin satsaavat enemmän henkilöstöön, hän lisää.
"Kostealta puolelta ollaan siirrytty ruokailuun"
Pikkujoulusesonki, joka alkaa marraskuun alusta ja päättyy joulukuun puolessa välissä, on Suomen ravintoloiden tärkein sesonki. Se myös heijastelee kuluttajien käyttäytymistä ja ravintolamaailman kehitystä koko maassa.
Alkoholia ei tarjota pikkujouluissa firman piikkiin yhtä paljon kuin ennen, Lappi kertoo.
–Pitkällä aikavälillä kostealta puolelta ollaan siirrytty yhä enemmän ruokailuun ja yhdessä tekemiseen, Lappi sanoo.
–Ruokamyynnin osuuden selvä nousu tarkoittaa sitä, että ihmiset käyttäytyvät hieman entistä vastuullisemmin, muotoilee ravintolayhtiö Restamaxin toimitusjohtaja Juha Helminen .
Tapahtumanjärjestäjä Tapauksen myynti- ja markkinointijohtaja Petri Roivainen on samaa mieltä.
–Suomalaisten pikkujoulukäyttäytyminen on sivistynyt todella paljon. Nykyään tärkeää on ruoan laatu eikä määrä ja juhlissa pysytellään miedoissa juomissa kuten viineissä ja kuohuviineissä, Roivainen kuvailee.
Yritysten illallisbudjetit pikkujouluissa vaihtelevat yrityksestä toiseen radikaalisti, mutta nyrkkisääntönä suurin osa yrityksistä maksaa noin 50–100 euroa per henkilö pikkujouluillallisesta, Helminen lisää.
Haussa ainutlaatuisia kokemuksia koko porukalle
Yrityksiä kiinnostaa nykyään järjestää henkilöstölleen pikkujoulut, joissa työntekijät pääsevät yhdessä kokemaan porukalla jotain sellaista ainutlaatuista, jota he eivät voisi kokea yksin, toteaa Roivainen.
Tämä voi olla esimerkiksi jonkin suuren tunnetun tilan vuokraaminen pikkujouluja varten, hän lisää.
Ravintolassa järjestetyn pikkujoulun suurin kilpailija erityisesti Etelä-Suomessa ovat Viron ja Ruotsin risteilyt, sanoo toimitusjohtaja Lappi.
Ravintola-ala ei mitenkään pysty kilpailemaan risteilyalusten huokeita hintoja vastaan suomalaisen verotuksen ja henkilöstökulujen vuoksi, Lappi lisää.
Roivainen kuitenkin muistuttaa, että vaikka osa yrityksistä vie työntekijöitä ulkomaille juhlimaan, nykyään ihmiset arvostavat myös sitä, ettei tapahtuma vie liikaa omaa aikaa.
–Pikkujouluihin käytetty aika on useimmiten pois perheeltä tai muulta vapaa-ajalta. Mitä sopivampaan aikaan tilaisuus loppuu sitä parempi mieli siitä osallistujille jää, hän lisää.