Filippiinien pääkaupungissa Manilassa sijaitseva Quezonin vankila rakennettiin kuusi vuosikymmentä sitten 800 vangille. Nyt heitä on rakennuksessa 3 800.
- Moni tulee hulluksi, he eivät enää pysty ajattelemaan selkeästi, sillä täällä on niin ahdasta. Pienikin liike, ja törmää johonkuhun tai johonkin, sanoo vankilassa murha- ja ryöstösyytteidensä käsittelyä odottava Mario Dimaculang.
Tilaa on niin vähän, että vangit eivät voi käydä makuulle yhtä aikaa. He nukkuvat vuorotellen lohkeilevalla betonilattialla, portaikoissa, vankilan sisäpihalla, sänkyjen alla ja vanhoista vilteistä kyhätyissä riippumatoissa. Siltikin ihmiset ovat pakkautuneet kylki kylkeen, eikä tilaa ole edes suoristautua kunnolla. Yhtä wc-tilaa käyttää noin 130 vankia.
Viime aikoina taistelu tilasta on käynyt entistä kiivaammaksi Quezonissa, kun Filippiinien uusi, kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte alkoi toteuttaa vaalilupaustaan huumerikollisuuden vastaisesta taistelusta.
Turvallisuusjoukot ovat surmanneet satoja ihmisiä ja pidättäneet tuhansia presidentin aloitettua kuusivuotisen kautensa kesäkuun lopulla.
Täpötäyteen Quezonin vankilaan on kuukauden sisällä tuotu 300 uutta vankia, eikä tahdin odoteta ainakaan hidastuvan. Tilanne maan muissa vankiloissa ei ole juuri parempi. Keskimäärin niihin on sijoitettuna viisi kertaa enemmän vankeja kuin alun perin on tarkoitettu.
Oikeusjärjestelmä jumissa
Filippiinien ylitäysien vankiloiden tilannetta pahentaa se, että maassa on jo vuosia ollut riittämättömästi muun muassa oikeusistuimia, tuomareita ja julkisin varoin kustannettuja oikeusavustajia.
Lontoon yliopiston kriminaalipolitiikan tutkimuslaitoksen mukaan Filippiinien oikeuslaitos on maailman kolmanneksi ruuhkaisin. Keskimäärin rikosoikeudenkäynti kestää seitsemän vuotta, minkä ajan syytetyt usein viruvat vankiloissa.
Presidentti Duterte ei ole esittänyt pitkäaikaista uudistussuunnitelmaa oikeusjärjestelmän tilanteen helpottamiseksi, vaikka on kehottanut viranomaisia lisäämään pidätyksiä.
- Jos uusia vankiloita ei rakenneta, budjetteja ei kasvateta, oikeusistuimia ja syyttäjiä lisätä, järjestelmä romahtaa. Se olisi humanitaarinen kriisi, sanoo Yhdysvaltain Etelä-Illinoisin yliopiston tutkija Raymund Narag.
Hänellä on Filippiinien oikeuslaitoksen alennustilasta henkilökohtaista kokemusta. Narag pidätettiin 20-vuotiaana vuonna 1995 epäiltynä yliopisto-opiskelijan murhasta. Hän vietti Quezonissa seitsemän vuotta, ennen kuin hänet todettiin syyttömäksi.
Quezoniin sijoitetun, murhasta syytetyn Dimaculangin odotus on kestänyt jo 14 vuotta. Hän ei enää usko vapauteen kuulemistensa lykkäysten ja peruuntumisten tähden.
- Kun kuulen saaneeni uuden käsittelypäivän, en enää välitä.