Hyttysten ja sinilevän saapumisen kaltaisella vääjäämättömyydellä kesän festivaalilippujen hinnat nousivat tänäkin vuonna enemmän kuin yleinen hintatason nousu selittäisi. Pääosa hintojen noususta johtuu festivaalijärjestäjien mukaan siitä, että artistit pyytävät vuosi vuodelta isompia palkkioita.
Taustalla on se, että keikoilta saatujen tulojen merkitys artistien elannolle on kasvanut levymyynnin pienentyessä digitalisaation myötä.
Oululaisen Qstock-festivaalin johtaja Mikko Forstén näkee yhdeksi palkkioita korottavaksi muutokseksi sen, että kotimaisten artistien tuotannot ovat kasvaneet paljon muutaman viime vuoden aikana.
– Lavoille tuodaan ja tehdään tosi isoja esityksiä, joiden näyttävyyteen kiinnitetään enemmän huomiota myös festarioloissa, mikä nostaa kuluja. Se on kuitenkin hyvä asia. Kaikki voittavat, kun keikkojen elämyksellisyys kasvaa, Forstén sanoo.
– Nyt kun on nousukausi, joillakin tavarantoimittajilla on intoa nostaa vähän hintojaan ja kokeilla, paljonko omista palveluista voi pyytää. Tämä on heillekin liiketoimintaa, lisää Weekend Festivalin tiedottaja Tomi Lindblom.
– Cheek sen artistien palkkioiden nousun ehkä aloitti, ja kotimaiset nimet saavat enemmän ja enemmän liksaa joka vuosi. Ulkomaisilla nimillä on ihan sama homma, ja heistä kilpailu on vielä kovempaa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten festivaalien kesken, kertoo Tampereen Blockfestin vastaava tuottaja Kalle Kallonen.
Missä on lippujen hintojen raja?
Päivälipun esimerkiksi Tuskaan tai Ilosaarirockiin sai tänä vuonna 79 eurolla, kun vuonna 2015 molemmat liput olivat noin 10 euroa halvempia. Huomattavasti hintojaan on korottanut Flow Festival, jonka halvimmankin kolmen päivän ennakkolipun hinta on noussut vuoden 2015 jälkeen 34 eurolla 169 euroon. Yksittäisen päivälipun hinta on Flow'ssakin noussut noin 10 euroa.
Kuluttajahintaindeksin mukaan hinnat ovat vuoden 2015 jälkeen nousseet 2,3 prosenttia, eli kympin hinnankorotuksesta 23 senttiä on tullut yleisestä hintatason noususta.
Lippujen hintojen vertailua kuitenkin vaikeuttaa se, että monet festivaalit ovat muuttaneet hinnoittelutapojaan vuosien kuluessa.
Voivatko hinnat sitten jatkaa nousuaan maailmanloppuun saakka?
– Uskon, että ne voivat vielä nousta, mutta festivaalin tason pitää nousta yhtä lailla. Asiakkaiden pitää saada vastinetta sille, mitä maksavat. Nykypäivänä ihmiset äänestävät jaloillaan, jos liput ovat ylihintaisia tai tuotanto on vasemmalla kädellä tehty. Hintojen nostamisen mukana tulee vastuuta, sanoo Blockfestin Kallonen.
– Se on sellaista palapelin miettimistä, että mikä on kipuraja, jonka asiakas on valmis maksamaan. Kyllä noita 5 miljoonan euron artisteja on maailma täynnä. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta jos tällaisen Weekendin kaltaisen nuorisofestivaalin lipun hinta nousisi 50 euroa pelkästään yhden artistin saamiseksi, moni varmasti jättäisi tulematta, Lindblom kertoo.
Toistaiseksi lippujen hintojen nousu ei ole vakiintuneiden festivaalien kohdalla heijastunut kävijämääriin.
– Tilanne on terve niin kauan kun sekä artistit että festivaalijärjestäjät pärjäävät, ja yleisö on valmis maksamaan siitä, mitä saa. Jos artistit hinnoittelevat itsensä niin kalliiksi, että lipunostajat kaikkoavat, tilanne tasaantuu sitten sen jälkeen, Forstén sanoo.