Perhe ja ystävät vaikuttavat eniten mielipiteisiimme tai ainakin näin me uskomme. Tämä selviää tuoreesta Alma-tutkimuksesta (LK/PS 12.12.).
Akatemiatutkija Juha Herkman selittää ilmiötä sillä, että tämän päivän ihmisiä kiinnostaa eniten se, joka on heitä lähellä ja koskettaa heitä itseään. Silti peräti yksi neljästä suomalaisesta nimeää suurimmaksi mielipiteeseensä vaikuttajaksi perinteisen median. Sosiaalisella medialle (some) on vastaava vaikutus vain yhteen meikäläiseen 20:sta, vaikka yleisen uskomuksen mukaan some on vahva mielipiteenmuokkaaja.
Tutkimuksessa somen edelle meni jopa maan hallitus, jota pitää suurimpana mielipiteeseensä vaikuttajana yksi seitsemästä. Sen sijaan eduskunta (5 prosenttia) häviää mielipidevaikuttajana jopa somelle, kuten myös tasavallan presidentti (4) ja ay-liike (2). Herkmanin mukaan tämä johtuu politiikan henkilöitymisestä, mikä on nakertanut poliittisen järjestelmän mielipidevaltaa.
Tutkimustuloksessa ei ole merkittäviä, alueellisia eroja. Lappilaiset ovat mielipidevaikuttajistaan suunnilleen samaa mieltä kuin muutkin suomalaiset.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että perinteinen media on onnistunut säilyttämään somen vale- ja vihauutisvyöryn keskelläkin vähintään kohtuullisesti asemansa luotettavana tiedonjakajana. Valtaosa suomalaisista näyttää osaavan tai ainakin uskoo osaavansa erottaa valeuutisen tosiuutisesta.
Median mielipidevaikutus on suurin yli 35-vuotiaisiin ja yli 40 000 euroa vuodessa tienaaviin. Heistä lähes kolmannes nimeää sanomalehdet, television ja radion suurimmaksi mielipiteisiinsä vaikuttajaksi. Median kannalta huolestuttavaa on se, että pienituloisista, alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista näin ajattelee vain yksi seitsemästä ja alle 35-vuotiaista yksi yhdeksästä.
Median vaikutusta ihmisten mielipiteisiin ei pidä silti yliarvioida. Tiedossa on, että ihmisten perusarvoja ja -asenteita on vaikea muuttaa silloinkin, kun ne ovat vääriä. Meillä on tapana etsiä lähipiiristämme, mediasta ja myös somesta tietoa, joka tukee arvomaailmaamme ja näkemyksiämme. Vastaavasti torjumme mieluusti tiedon, joka sotii asenteitamme vastaan – vaikka tieto olisikin faktaa.
Perinteisellä, moniarvoisella medialla on yhä tärkeä rooli suomalaisten mielipiteen muodostamisessa. Valta tuo vastuuta ja korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että jaettu tieto perustuu faktoihin silloinkin, kun se tuntuu sotivan yleistä mielipidettä vastaan.