Fab­rihk­ka­liin­nit eai lihkus buhtte gieh­ta­duo­ji

- Olbmot gal ipmirdit giehtaduoji árvvu. Go oainnán fabrihkas gođđojuvvon liinni, de dovddan dan ovttatmano, lohká eanodatlaš Jonna Rauhala. Son lea álgán sullii gávcci jagi dassá ráhkadit sámemállet ulloliinniid.

- Lávejin fitnat Sámi Duodji –gávppis dáppe Heahtás ja das dat dego vulggii. Álgen vázzit gurssa ja oahpahallen gođđit. Mus ledje čeahpes oahpaheaddjit, namalassii eanodatlaččat duojárat Márjá Näkkälä ja Ingá Leppäjärvi . Lean ožžon sudnos buori láidesteapmi, giitá Rauhala.

- Mun jáhkán maiddái ahte sudnuide lea dehálaš movttiidahttit duojáriid ja dainna lágiin sirdit viidásut árbevirolaš duodjemáhtu, son joatká.

- Gohčodan iežan ain dakkár hobbiduojárin, go mushan lea earáge beaivebargu. Lean gal hui ilus, ahte olbmot leat oahppan dovdat mu dujiid ja dan bokte lean ožžon diŋgojumiid. Maiddái eará sámeguovlluin, nu mo Guovdageainnus. Dábálaččat diŋgojeaddjis lea válmmas govva liinnis, maid son áigu. Muhtimin sii háliidit rievdadit ivnniid ja dieinna ládje šaddá dat loahpalaš málle. Dán áigge lea nu álki, go sáhtát dušše neahta bokte gulahallat ja govaid sáddet. Láven álot govvet gárvves liinniid ja bidjat daid nehttii. Dalle olbmot besset oaidnit dađistaga, makkárat liinniin šaddet, čilge Rauhala.

Nu mo sámegávttiin ja silkeliinniin, ulloliinniin leat maiddái ođđa ivdnevierut. Árbevirolaš ivnnit leat ruoksat, alit, ruoná ja fiskat.

- Dál lea leamašan fioleahtta ivdni oalle guhká bivnnut. Oaidnit mii de dan maŋŋel boahtá, vaikko gođan gal juohkelágan liinniid, muitala Rauhala. Son čilge vel, ahte ullu soaitá leahkit muhtumiidda dakkár materiála, mii čagarduhttá. Dalle lea vejolaš geavahit silkeullu.

Rauhala muitala LK Ságaide, ahte ulloliidni lea atnuduodji. Das leat máŋga geavahanulbmila juo dan dihte go lea nu liekkas. Dainna sáhttá gokčat máná go oađđá vovnnas. Ja dieđusge muđuige geavahit go lea olgun. Stuorát liinni sáhttá reagas atnit govččasin.

- Ulloliidni lea maiddái albma vuogas ja fiinna skeaŋka. Dainna heive bures čiŋadit, Rauhala loahpaha.

tästä on kyse?

Valmisvillahuivit eivät ole syrjäyttäneet käsityönä tehtyjä

Enontekiöläinen Jonna Rauhala on tehnyt perinteisiä saamelaismallisia villahuiveja kahdeksan vuotta.

Perinteisissä villahuiveissa käytettävät värit ovat punainen, sininen, vihreä ja keltainen. Nykyään niitä tehdään melkein kaikissa väreissä, aina muodin mukaan.

Villahuivi on käyttökelpoinen käsityö, koska se on lämmin. Se on myös hyvä lahja, jota saaja varmasti arvostaa.

Saamelaisneuvosto määrittelee saamenkäsityöksi tuotteen, joka on käyttötavara, kuten vaatteet, työkalut ja korut. Tuotteita, jotka tehdään pelkästään matkamuistokäyttöön, ja niillä ei ole käyttöfunktiota, ei lueta saamenkäsitöiksi.

Mii lea sámi duodji?

Sámiráđi mielde sámi duodjin daddjojuvvojit atnubiergasat nu mo ovdamearkka dihte biktasat, bargogálvvut ja čiŋat. Dáin giehtadujiin lea boares árbevieruid vuođđu. Dat ráhkaduvvojit dološ vieruid mielde, muhto heivehuvvojit ođđa bargovugiide.

Gálvvut, mat válmmastuvvojit mátkemuitun ja main ii leat árbevirolaš geavaheapmi, eai leat sámi duojit.

Dát boahtá ovdan Sámiráđi ruovttosiiddus.