Suomi Natoon pikimmiten ja ulkopolitiikan johtajan mantteli pois presidentiltä. Kokenut diplomaatti ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen ottaa tuoreessa kirjassaan reippaasti kantaa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ja presidentin valtaoikeuksiin.
Natoon liittyminen ja presidentin vallan riisuminen olisi Himasen mielestä johdonmukaista, koska näin Suomi osoittaisi selkeästi paikkansa osana länttä. Presidentti seremoniallisena valtiojohtajana olisi eurooppalaisen valtavirran mukaista, Himanen perustelee.
– Ymmärrän hyvin, että tökkään hyvin arkaan kohtaan, hän sanoo ja viittaa presidentin nauttimaan suureen kansansuosioon.
Venäjän arvaamattomuus on vain lisännyt kansan tukea vahvalle presidentti-instituutiolle. Himanen korostaa, että hänen kannanottonsa ei ole suunnattu presidentti Sauli Niinistöä vastaan.
Ongelma on enemmän periaatteellinen. Nykyisen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Tämä on johtanut hajanaiseen politiikkaan: yhtäällä on hallituksen EU-politiikka, mukaan lukien EU:n Venäjä-suhteet, ja toisaalla presidentin johtama ”muu ulkopolitiikka”, eli ennen muuta suhteet Venäjään.
Himasen mielestä Niinistö on hoitanut tonttiaan erinomaisesti. Ongelmana on kuitenkin se, että hän ei kykene tiiviiseen kanssakäymiseen muiden EU-johtajien kanssa. EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa pääministeri.
EU-jäsenyyden oloissa ainoa oikea ratkaisu olisi Himasen mielestä siirtää ulkopolitiikan johtajuus kokonaan pääministerin johtamalle hallitukselle, joka on parlamentaarisesti vastuullinen.
– Suomi asettuisi eurooppalaiseen valtavirtaan parlamentaarisena demokratiana. Mielestäni asiaa pitäisi katsoa pidemmällä aikaperspektiivillä ja periaatteellisena kysymyksenä.
Valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ymmärtää Himasen näkökulman.
– Jos presidentiltä vietäisiin kokonaan valta, pitäisi miettiä, onko suorille vaaleille enää kysyntää. Mutta valta ja vastuu -suhteiden näkökulmasta Himasen esitys on erittäin looginen.
Venäjä-suhteiden hoidon näkökulmasta ei olisi mitään merkitystä, edustaako Suomea korkeimmalla tasolla pääministeri vai presidentti, Raunio arvioi.
Natoon ilman kansanäänestystä
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Himanen piirtää kirjassaan varsin penseän kuvan Venäjän viime vuosien kehityksestä. Myönteistä Nato-kantaansa hän perustelee Suomen turvallisuuden vahvistamisella.
– Nato-jäsenyys on vain täydentävä ja Suomen puolustuksen uskottavuutta lisäävä tekijä. Sen keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä ja varmistaa, että kukaan ulkopuolinen ei koskaan suunnittelisi Suomen alueen loukkaamista.
Himanen toimi Moskovan-suurlähettiläänä 2012–2016. Sen jälkeen hän jäi eläkkeelle.
Natoon tulisi Himasen mielestä liittyä Ruotsista riippumatta ja ilman kansanäänestystä – päätös on vaaleilla valittujen päättäjien vastuulla. Venäjän mahdollisia reaktioita dramatisoidaan Himasen mielestä perusteettomasti.
– He tietysti antavat ymmärtää, että reaktio voi olla todella kova ja sotilaallinenkin. Voisi sanoa, että sen tarkoitus on lähinnä pelotella suomalaisia ja ruotsalaisia. Venäjän silmissä olemme jo osa länttä.